Olin siis saanut 20:en työhakemukseeni 2 kutsua
työhönottohaastatteluun. Olin käynyt kummassakin paikassa ja tehnyt vertailevan
arvoanalyysin niistä, sillä minulle tarjottiin niitä molempia ja täysin
samanlaisin eduin. Myös arvoanalyysissä kumpikin sai 5 plussaa ja 5 miinusta.
Järjellisesti en siis kyennyt päättämään sitä, että kumman valitsisin. Rukoilin johdatusta ja sitten
muistelin työhönottohaastatteluja kokonaisuutena.
Ratkaisun vaiheita
Se toinen paikka liki Tukholmaa ei herättänyt mitään
hengellistä mielenkiintoa, kuin vain sen, että se olisi lähempänä seurakuntaani
ja uskonystäviäni. Göteborgin vierailussa oli kaksi erityisen positiivista
seikkaa: 1) Kun saavuin sinne oli kevät jo 2 viikkoa pidemmällä, kuin Tukholmassa
ja ennen kuin menin ratikkaan matkatakseni Knipplagatanille, niin kysyin jo
pysäkillä englanniksi eräältä vanhemmalta mieheltä, että missä kohden minun
tulee jäädä ratikasta pois. Hän vastasi erittäin ystävällisesti matkaavansa
hieman edemmäksi kuin kyseinen pysäkki ja lupasi sanoa sitten, kun saavumme ko.
paikkaan. Kun saavuimme ko. pysäkille hän sanoi minulle, että tässä se on, hymyili ystävällisesti ja
taputteli olkapäähäni toivottaen hyvää päivänjatkoa(?)
Ratkaiseva seikka
2) Työhönottohaastattelu VFK Ab:ssa sujui leppoisasti. Muuan
fiksusti pukeutunut keski-ikäinen mies istui konttorin johtajan tuolilla ja
haastatteli minua ja muuan kaunis tummatukkainen nainen, jota luulin
sihteeriksi kirjoitti muistiin vastauksiani. Kun se mies sai yllättävän puhelun
ja meni toiseen huoneeseen puhumaan, niin letkautin naiselle: ”Mitä lie olet
kirjoitellut siihen lehtiöösi?” Nainen vastasi: "Jos se häiritsee sinua,
niin voin kyllä poistua.” Vastasin: ”Istu ihan rauhassa vaan, sillä pitäähän
sinunkin jotain tehdä leipäsi eteen J ”. Nainen hymyili somasti sen kuultuaan. Juuri silloin näin ikään kuin
arvoituksen tavoin ilmestyksen tuosta naisesta ja kuulin Herran sanovan: ”Hän
on minun valittuni. Tulet vielä todistamaan minusta tuolle naiselle.”
Valitsin VFK Ab:n
Kun tein valinnan, niin kysyin Herralta muistolausetta ja
sain seuraavan: ”Ei ole meillä täällä pysyväistä kotikaupunkia, vaan me etsimme
tulevaa.” Koin Pyhän Hengen laskeutuvan ylleni ja iloitsin tietäessäni tehneeni
oikean valinnan! Hyvästelin ystäväni seurakunnassa ja sanoin irti
vuokra-asuntoni Huddingessa. Kun saavuin VFK AB:hen Göteborgissa, niin minut
otettiin ylenpalttisen ystävällisesti vastaan. Nainen, jota luulin sihteeriksi
olikin tuon Konsulttitoimiston johtajatar! Minulle annettiin yksiö käyttöön 6
kk:n ajaksi Gropegårdsgatanin poikamieshotellista. Firma sitoutui maksamaan
vuokrat siltä ajalta ja minun tuli sinä aikana etsiä ja löytää pysyvä asunto kaupungista. Löysinhän minä senkin. (VFK Ab = Västra Frölunda Konsult Ab).
Kaupungin esittelyä
Se johtajaksi luulemani mies, peitenimi Stig, vei minut
siihen poikamieshotelliin 1.5.1985 ja sanoi, ettei minun tarvitse aloittaa
töitä konttorissa vielä, vaan saan viettää vapaata koko sen kuukauden ajan ja
tutustua rauhassa kaupunkiin! Hän vei minut sitten autollaan kaupunkikierrokselle alkaen
esitellä useita kapakoita. Kun sanoin olevani raitis ja tunnustava Kristitty,
niin hän alkoi esitellä lukuisia eri seurakuntia, jopa synagogan! Ihmettelin,
että miten hän tuntee kirkot ja kapakat ja kysyinkin sitä, niin hän nauroi ja
sanoi toimineensa aiemmin noin 5 vuoden ajan turistioppaana kaupungissa. Hän
esitteli myös suomalaisen helluntai-srk:n, jonne sitten meninkin tutustumaan ja
liityin siihen vain vuosiksi 1985-87. Kun en kokenut srk:taa kodikseni, niin erosin siitä ja kävin muutaman kerran ruotsinkielisessä Smyrnassa, silti siihen littymättä.
Konsulttitoimistossa
Jokaisen uuden tulijan piti viettää 2 kk toimistossa ja
tutustua sen firman standardeihin, jonne hänet oli aikomus viedä
suunnittelijaksi. Minut aiottiin ’myydä’ Volvo PV:lle eli Volvo Cityn
pääkonttoriin henkilöautosuunnittelijaksi. Kun tulin toimistoon, niin muistin
mitä Herra oli sanonut siitä naisesta, nimeltä Judit ja aloin rukoilla hänen
puolestaan ja odottamaan sitä ajankohtaa, jolloin Herra pyytää minua
todistamaan hänelle. Kun se 2 kk oli aivan lopuillaan, niin eräänä iltapäivänä
se hetki tuli! Herra sanoi: ”Nyt on se päivä, Leif! Ovi Juditin huoneeseen on
avoin. Mene ja kerro hänelle minusta!” Huomasin oven olevan selkosen selällään
ja me olimme konttorissa vain kahden, mikä oli erittäin poikkeuksellista.
Todistin Herrastani
Menin oitis Juditin huoneen luo ja koputin avattuun oveen ja
pyysin lupaa jutella tuokion muistakin asioista kuin työasioista. Judit sanoi
sen sopivan hyvin! Aloin kertomalla olevani tunnustava Kristitty ja että
haluaisin lyhykäisesti kertoa siitä. Siihen Judit vastasi: ”Ehkä tiesitkin,
että kuulun Moosekseen uskovien synagogaan täällä Göteborgissa?” Vastasin: ”En
tiennyt sitä ja koska olet ilmeisesti juutalainen, niin en tahdo tyrkyttää
sinulle Kristinuskoa." Olin jo poistumassa huoneesta, kun kuulin Juditin
sanovan: ”Leif, älä mene pois, vaan kerro minulle, miten sinä olet löytänyt
Jumalan?”
Sain vapaasti kertoa
Todistin Juditille noin tunnin omasta uskoontulostani ja
kerroin erään vielä ihmeellisemmän tarinan erään nuoren juutalaisperheen
uskoontulosta Usa:ssa, josta olin kuullut erään messiaanisen juutalaisen
Francis Kaplanin kertomana Hämeenlinnan Karismakonferenssissa noin 1980. Judit uskoi sen,
mitä kerroin omasta uskoon tulostani, muttei uskonut sitä toista kertomusta,
sillä se oli erittäin yliluonnollinen! Sanoin Juditille, että ymmärrän hyvin hänen
vaikeutensa uskoa toiseen kertomaani, sillä kaikki Kristitytkään eivät siihen
usko.
Outo hiljaisuus?
Koko sen tunnin ajan oli konttorissa täysin hiljaista ja kun
Herra sanoi minulle ”Leif, nyt riittää!”, niin sanoin Juditille, että nyt on
aika jatkaa töitä. Heti alkoi puhelimet soida ja porukkaa lappaa konttoriin,
mikä olikin tavallista siihen aikaan. Mutta sitä edeltävä täydellinen rauha ja
hiljaisuus olivat harvinaisia! Herra järjesti todistustilaisuuden ajan tarkoin niin,
että sain ihan rauhassa kertoa Juditille todistukseni.
Volvolle töihin
Minut palkattiin aluksi Volvo PV:lle osastolle: Kvalité och Utveckling
(Suomeksi: Laatu ja Kehitys). Pääasiallinen tehtäväni oli suunnitella uusien tuulilasinpyyhinkomplettien ja suihkutussuukappaleiden soveltuvuutta uusiin henkilöautomalleihin, tuulilasin ja
ajovalojen huuhtelunestesäiliöitä sisältyvine osineen. Tätä tein noin 4½ vuotta ja laadin paljon työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja osallistuin myynnissä olleiden ja kehityksen alla olleiden
uusien automallien kehittelyyn noilta osin. Loput reilu 6 kk olin töissä
uusimman automallin Volvo 850 konepellin saranoiden ja avausmekanismin ja lamppujen kehittelyssä. Suunnittelu oli tietokoneavusteista 3D-suunnittelua, Catia 2.2 versiolla, mikä oli Volvo PV:lle räätälöity huipputasoinen suunnitteluohjelmisto. Pääsin siihen
työhön edellisessä ryhmässä olleen työtoverini suosituksella ja esimieheni avustuksella, kun tämä oli aiemmin siirretty ko. osastolle toimialajohtajaksi. (Pidän edelleen yhteyttä häneen, vaikka työni päättyi siellä 1990 ja siitä on nyt 2013 kulunut jo liki 23 vuotta!)
Kaipuu Suomeen
Koin vuoden 1990 keväällä voimakkaasti halun muuttaa
Suomeen. Menin pääkirjastoon ja luin Hesarista työpaikkailmoituksia Suomessa.
Kun luin erään ilmoituksen, niin oikein hätkähdin, sillä se työpaikka oli aivan
kuin räätälöity minua varten. Se oli Dynoplast Oy:n muovitehtaalla, Liedossa, ihan Turun naapurissa. Laitoin sinne työhakemukseni ja
sain kutsun työhönottohaastatteluun. Otin palkatonta lomaa VFK:sta ja Volvolta ja kävin salaa haastattelussa. Kun toimitusjohtaja
ja tekninen johtaja haastattelivat minua, niin koin sisimmässäni, että tekninen
johtaja (tuleva esimieheni) ei olisi halunnut palkata minua, mutta toimitusjohtaja halusi, vaikkei
sanonut sitä. Koin haastattelussa myös yliluonnollista. Kun toimitusjohtaja kysyi jotakin vaikeaa, niin ääneni muuttui ja Herra itse vastasi puolestani kysymykseen! En muista mistä oli kyse, mutta heti sen jälkeen Herra sanoi minulle: "Nyt toimitusjohtaja päätti ottaa sinut toimeen." Tointa haki moni muukin, koska siitä ilmoitettiin lehdissä, mutta se ei minua huolestuttanut, sillä olin varma, että työ oli tarkoitettu minulle!
Irtisanoutuminen
Sanouduin irti Konsulttitoimistosta ja kaupungin
vuokra-asunnostani 1.5.1990 alkaen. Irtisanomisaika vuokra-asunnosta oli se 3
kk ja uusi työni alkaisi 1.8.1990. Vaikken ollut vielä saanut mitään lupausta
uudesta toimesta, niin olin saanut sisimpääni varmuuden siitä, että Herra itse oli jälleen hankkeen takana. Judit kysyi, että onko minulla jo tiedossa uusi työpaikka? Vastasin,
että minulla on peräti kaksi, joista valita, mutta sanoin sen uskossa. Sain viikon kuluttua hyväksynnän Liedosta. Olin haastattelussa maininnut, että jos he postittavat
työsopimuslomakkeet kahtena kpl:na minulle, niin allekirjoitan ne ja postitan
toisen niistä heille. Olen erittäin kiitollinen Volvolla olleelle ryhmän esimiehelle Ulf Sjöströmille, joka suositteli minua Volvo 850:n projektiin ja esimiehelleni, toimialajohtajalle Arne Karlssonille hänen antamista hyvistä suosituksista Dynoplast Oy:lle ja olen aivan erityisen kiitollinen Judit Sonnecheinille hänen antamasta parhaasta mahdollisesta työtodistuksesta!
Just in time!
Herran kello kävi tarkkaan, jopa ihan päivälleen, sillä kun olin postittanut
työsopimukseni Lietoon, niin seuraavana päivänä toi posti ilmoituksen VFK:sta.
Siinä luki, että Svenska Handelsbanken oli pakottanut VFK Ab:n konkurssiin sen
kuun loppuun mennessä! Syynä oli lähestyvä 1990-luvun lama ja ko. pankki ei
myöntänyt luottoa palkanmaksuun. Luototus oli normaalia, sillä Volvo ja muut
firmat maksoivat aina viiveellä palkan. Se oli täysi yllätys VFK:llekin, jonka
konkurssipesän saldo osoitti noin miljoona kruunua plussaa! Pidin Tukholmassa sille AMU-C:n haastattelijalle 1984 antamani lupauksen olla Ruotsissa töissä ainakin 5 vuotta. Ehdin olla töissä 5 vuotta ja 3 kk, sillä sovin irtisanomisajaksi 3 kk, josta heinäkuu oli palkallinen lomakuukausi. Sopiva jae: 2. Moos. 12:41
”Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä
kaikki YHWH:n joukot lähtivät Egyptin maasta.”
”Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä
kaikki YHWH:n joukot lähtivät Egyptin maasta.”
Ensi kerralla kerron aiheesta: Suomeen 1990
Nyt te muut saatte kertoa toteutuneesta Raamatunkohdasta
elämässänne!
Olkaa hyvät J
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti