Osa 35: Turussa 1995-2013

Esipuhe

Tämä on 35. kirjoitus, joka käsittelee lyhyesti elämässäni toteutuneita ja Raamatussa annettuja lupauksia kaikille niille, jotka panevat toivonsa Iankaikkiseen multiversumin Luojaan, YeHoWaH Elohimiin! Olen pyrkinyt karttamaan ikävien asioiden esille tuomista, enkä ole maininnut erisnimiä sellaisissa yhteyksissä. Jokaisessa työpaikassa, joissa olen työskennellyt (yhteensä yli 30:ssä) on aina ollut eräitä ihmisiä, jotka ovat menetelleet väärämielisesti työtovereitaan ja alaisiaan kohtaan, eräät heistä perin törkeästikin, mutta meillä Kristityillä on - ei vain velvollisuus, vaan - etuoikeus antaa heille heidän rikkomuksensa anteeksi ja niin olen minä myös osaltani tehnyt. En tunne kaunaa heitä kohtaan, vaan olen rukoillut, että taivaan Isä armahtaa heitä kaikkia ja johdattaa heidät tuntemaan Adonai Yeshuan, ainoan Toivomme ja Pelastajamme ja auttaa heitä löytämään täydellisen anteeksiannon synneistään uskon kautta Hänen vereensä ja ikuisen elämän Hänen yhteydessään!

Volvo Truck Ab

Tämä valtava ihme tapahtui välillä 1993-95. Toimin Dynoplast Oy:ssä teknisenä suunnittelijana (tuotteiden, muottien, jälkityölaitteiden ja mittauslaitteiden 3D-suunnittelijana) ja sihteerinä teknisten projektien seurantakokouksissa, samoin pakkaustuotteiden seurantakokouksissa. Volvo Truck Ab (Volvon kuorma-autotehdas) oli suunnitellut uudenmallisen spolarbehållaren (huuhtelunestesäiliön) ja pidimme sen tiimoilta asiantuntijakokouksen, jossa kävimme sen rakenteen läpi voidaksemme varmistua, onko sen valmistus mahdollista ja miltä osin toivomme rakenteeseen muutoksia, jotta se olisi optimaalinen tuotantoomme muottiinpuhallusmenetelmällä.

Minä epäilin suuresti, ettei tuotetta voida valmistaa muotin pohjapuoliskoissa olevan erittäin jyrkän ja suuren W-muotoisen jakotason vuoksi ja kysyin siitä mielipidettä henkilöltä, jolla oli yli 25 vuoden työkokemus tästä puhallustekniikasta. Hän vakuutti kaikkien kuullen, ettei siinä tule ilmenemään kerrassaan mitään ongelmia!

- Saimme tilauksen ja kun olin pyytänyt muottitarjouksia Saksasta kolmelta muottitoimittajalta, niin heistä vain kaksi vastasi(?) Valitsimme heistä luotettavimman toimittajan ja tilasin muotin. Muotinvalmistus alkoi.

Hätäkokous Volvolla

Se kolmas muottitoimittaja oli mennyt salaa kertomaan Volvon johdolle, ettei tilaamallamme muotilla voi valmistaa sellaista tuotetta ja siksi he eivät sitä edes meille tarjonneet! Volvon johto huolestui ja kutsui meidät välittömästi hätäkokoukseen Göteborgiin, jonne minä ja lähin esimieheni lensimme välittömästi. Vasta siellä saimme tietää yllä mainitun asian. Muottivalmistaja oli esittänyt sellaisen kohdan tuotteesta (ei kyseistä W-kohtaa) muka esteeksi valmistaa, jossa ei todellakaan ollut mitään ongelmia.

Vakuutin Volvon johdolle  tutkineemme projektin läpikotaisin ja tulleemme varmoiksi siitä, että tuote voidaan valmistaa. Kun kerroin heille, ettei ko. muottitoimittaja ollut kertonut meille mitään ja että sellainen toiminta mennä ’selän takana’ heittämään lokaa ei ole sopivaa, niin he olivat asiasta samaa mieltä. Kun vakuutin heille, että käymme heidät vakuuttaaksemme heti projektin vielä uudelleen pienimpiä yksityiskohtiakin myöten läpi ja vahvistan tuloksen heille 2 pv:n kuluessa, niin he rauhoittuivat ja luottivat sanaani. Niin myös teimme, raportoin ja projekti eteni.

Fysiikan lain vastaista!

Kun muotti sitten tuli meille ja koeajoimme sitä, niin kävi juuri niin, kuin olin ensi kokouksessa pelännyt: Se W-muotoinen pohja esti tuotteen valmistuksen! Silloin tajusin, että ellen nyt saa yliluonnollista apua Adonai Yeshualta, niin vain minä tulisin saamaan potkut, vaikka olin syytön ja Dynoplast Oy menettää parhaimman teknisen asiakkaansa! Menin huoneeseeni, suljin oven jälkeeni, kumarruin rukoukseen otsa lattiaa vasten ja pyysin suuressa hädässä apua taivaan Isältä Yeshuan Nimeen. Kiitin ja sanoin aamen. Jos apua ei tulisi, niin Volvon kuorma-autojen valmistus olisi pysähtynyt viikoiksi ja moni johdon henkilöistä siellä olisi saanut potkut! Seurauksena olisi ollut myös talouskatastrofi heille ja Dynoplastille, tämän joutuessa itse maksamaan huippukalliin muotin ja olisimme varmasti menettäneet tärkeimmän teknisten tuotteiden asiakkaamme!

Sen jälkeen se mies, joka erehtyi luulemaan sen W-muodon onnistumista, koputti oveani ja sanoi: ”Hei Lefa, kokeilin huvikseni tökkäistä kädelläni sitä lähes sulaa muoviletkua (parisonia) sen W-muodon kohdalta juuri ennen muotin sulkeutumista ja silloin tuote muotoutui täysin!" Tajusin saaneeni rukousvastauksen ja sanoin miehelle: ”Älä koskaan työnnä muotin väliin kättäsi, sillä jos et ehdi vetää sitä ajoissa pois, niin muotti murskaa sen kokonaan! Kiitos kuitenkin hyvästä vihjeestä. Rakenna juuri sille kohtaa muottia sen molemmin puolin pneumaattinen sylinteri ja ajasta timerillä niitä puhaltamaan ilmaa juuri ennen muotin sulkeutumista!"  

Menin kertomaan uudesta käänteestä tekniselle johtajalle ja kerroin, mitä pyysin tehtäväksi ongelman poistamiseksi. Hän sanoi: ”Ei me aleta hassuttelemaan! Sehän on fysiikan lain vastaista, sillä ilmasuihku jäähdyttää liikaa parisonia ja tuote ei voi muotoutua!”*) Vastasin ystävällisesti: ”Sylinterien asennus on jo aloitettu ja testaus kestää vain 2 h. Mieti mitä menetämme, jos teemme testin ja mitä menetämme jos emme tee?” Silloin hän suostui testin tekoon ja tuotteen valmistus onnistui testissä ja siitä eteenkin päin. Tahkosimme tuotteella rahaa noin 15 vuoden ajan ja saimme sen lisäksi hyviä ja vaikeita uusia tuotteita Volvolta valmistukseemme ja heidän suosituksilla myös ranskalaiselta Renault kuorma-autotehtaalta! HalleluYah!

- Luuk. 18:27 ”Mutta Yeshua sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Elohimille mahdollista.”

*) Esimies oli kyllä sikäli oikeassa, että jos parison olisi ollut normaali kokoinen eli paksuudeltaan vain max 10 mm, niin se olisi jäähtynyt liikaa, mutta sepä olikin yli 15 mm paksuinen juuri siinä kohden, ennen kuin se alkoi ohentua muottiinpuhallettaessa muotin jo sulkeuduttua. Juuri siksi se ei onneksi ehtinyt jäähtyä ennen muotoutumistaan muotissa. Todella valtava rukousvastaus! HalleluYah!

  

Renaultin tuote

Saimme Renaultilta tilauksen erittäin vaikeasta huuhtelunestesäiliöstä. Mallinsin sen 3D-malliksi Catialla ja samoin sen teleskooppirakenteisen täyttökaulan Renaultilta saamiemme mallien mukaisiksi. Ideoin erikoisratkaisun niiden yhteen liittämiseksi ja säiliöön kiinnittämiseksi. Olimme jo tilanneet täyttökaulan 3 painevalumuottia (mutta niiden valmistusta ei oltu vielä aloitettu) ja olin esimieheni kanssa Ranskan Lyonissa tuotepalaverissa. Siellä he antoivat vasta silloin meille loput tuotespesifikaatioista, joista ilmeni: ”Täyttökaulan pitää kestää taivutusta 5 kp voimalla ja pysyä kiinni säiliössä, kun se on avattuna äärimmilleen!” Sanoin järkyttyneenä esimiehelleni: ”Se ei ikinä kestä sellaista taivutusta, vaan korkeintaan 2½ kp! Kerro heti tämä heille ja peruuta painevalumuottien tilaus välittömästi!”

Hän ei kertonut sitä heille, eikä peruuttanut muottien tilausta, vaan sanoi, että minun olisi pitänyt etukäteen tietää, että millaisella voimalla kaulaa tullaan testaamaan(?) Minä en saanut sooloilla, vaikka olisin pystynyt asian Lyonissa paljastamaan. Vain vaivoin vaikenin, vaikka ranskalaiset jo odottivat kommenttiani. Olin näet varma siitä, että jos olisin varoittanut heitä, niin esimieheni olisi järkännyt minulle potkut välittömästi!

Kun olimme saaneet täyttökaulan osat ja asentaneet ne säiliöön, niin teimme taivutustestin. Kun kaulaa taivutettiin 2,6 kp voimalla, niin se irtosi säiliöstä. Silloin esimieheni sanoi: ”Selvä suunnittelijan virhe!” Tiesin tämän etukäteen ja olin jo kertonut muille työtovereilleni Dynoplast Oy:ssä maininnastani esimiehelleni Lyonin kokouksen aikana. Kuitenkin minut olisi leimattu syylliseksi ja olisin saanut potkut, ellei Adonai Yeshua olisi taas vastannut hätärukoukseeni! Voi miten kiitollinen olenkaan Hänelle myös tätä muistellessani! HalleluYah!

Juuri ennen kuin ehdimme laatia testiraportin ja meilata sen Renaultille, saimme yllättäen (rukousvastauksena) meilin Renaultin yhteyshenkilöltä: ”Laittakaa heti se täyttökaulaprojekti jäihin, sillä olemme olleet koolla isolla joukolla ja tutkineet sen rakennetta, kun se on avattuna, autoon asennettuna. Tiimin päätös oli, että täyttökaula tulee liian paljon ulos autosta ja se on ulkonäöltään liian suuri, samoin poikkileikkaukseltaan. Lähetämme ohessa uuden mallin, jonka pohjalta pyydämme teitä nopeasti suunnittelemaan täysin uuden ja erilaisen!” Renault maksoi ne 3 painevalumuottia, joilla ei koskaan tehty sarjatuotteita, samoin ne uudet 3 muottia uudelle teleskooppirakenteiselle täyttökaulalle, jonka suunnittelin tuotantoystävälliseksi ja jotka tilasimme. Sen kiinnityksen säiliöön ratkaisin eri tavalla ja silloin se kesti taivutustestinkin! Adonai Yeshua auttoi jälleen ”just in time!”

Erosin firmasta

Siihen aikaan, kun firman uusi omistaja vaati mahdottoman hyvää nettotulosta kvartaaleittain ja koska siihen ei ylletty, kävi firman ulko-ovi taajaan ja (tosi säälittävää kyllä) moni ylemmistä toimihenkilöistä joutui lähtemään talosta lyhyellä varoitusajalla (pari heistä 48 h kuluessa). Silloin vitsailin eräille työkavereilleni, että minua ei kukaan ihminen saa lähtemään tästä talosta, vaan olen viimeisenä seisova sen savuavilla raunioilla J Olin näet huomannut, miten Adonai Yeshua päästi minut monesta muustakin 'pälkähästä' noiden vuosien aikana, kuin mistä olen kirjoituksissani kertonut! Firman myynnistä Promens AS:lle oli jo sovittu ja kuten aiemmin kerroin oli terveyteni huonontunut siinä määrin, että oli tullut aika irtisanoutua ennenaikaisesti. Kerroin siitä esimiehelleni jo 6 kk etukäteen, että hänellä olisi riittävästi aikaa etsiä seuraaja ja minä ehtisin opastaa tätä projekteihin. Työni firmassa päättyi 30.9.2007 ja ehdin olla firmassa 17 v 2 kk. Pari seuraavaa vuotta meni levätessä ja stressistä toipuessa. Lepoa tarvitsen toki edelleen ja olen löytänyt sen Adonai Yeshuassa!

Sydänongelmia

Sain seulontamenetelmällä kutsun 55-60 vuotiaista Turun seudun miehistä ilmaisiin terveystarkastuksiin. Siellä ihmeteltiin harvinaisen matalaa verenpainettani: 100/60 ja hidasta leposykettäni: 46 krt/s(?) Syy paljastui sydämen ultraäänitutkimuksissa: Sydämessä 1-2 asteen vuoto aorttan alla, vasemman kammion mitraaliläpässä! Sain ohjeeksi varata uuden tutkimusajan vuoden 2013 syksyllä vuoden 2014 kevääksi. Tällöin tajusin, miten tärkeää oli irtisanoutua ja alkaa ottaa elämä levon kannalta kaiken stressin jälkeen!

Lisäksi minulla oli ollut vuosia ja yhä on keuhkoissa rappeuma. En ole koskaan tupakoinut, mutta olen ollut sellaisissa töissä, joissa olen pitkäaikaisesti joutunut altistumaan esim. dieselkaasuille ja erilaisille teollisuuspölyille, myös lyhytaikaisesti jopa trikloorietyleenille ja rikkihappokaasulle. Sen seurauksena minulla on alentunut hapensaantikyky ja lieväkeuhkoahtauma, mitkä ilmenevät usein erilaisina hengitysvaikeuksina. Voin kuitenkin elää nämä harvat jäljellä olevat elämäni vuodet näiden terveysongelmieni kanssa ja olen kaikesta ainoastaan kiitollinen rakkaalle Vapahtajalleni ja taivaalliselle Isälleni, sillä kun olen kärsimyksissä ja sairauksien kautta kiusattuna, niin pystyn paremmin ymmärtämään, tuntemaan myötätuntoa ja auttamaan muita ahdingossa olevia, kuten on kirjoitettu: Hebr. 2:18 "Sillä sen tähden, että hän (Yeshua) itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa."

Hengellistä työtä

Olen voimieni mukaan pyrkinyt nämä viime vuodet olemaan hyödyksi uskoville heidän uskonelämänsä syventämiseksi ja kaikille, joita on kiinnostanut etsiä elämälleen todellista tarkoitusta, jonka voimme löytää vain uskomalla siihen ihanaan pelastussanomaan, jonka Korkeimman Poika Yeshua HaMashiach alkuaan julisti ja antoi sen julistamisen tehtäväksi valituille apostoleilleen, jotka kaikki olivat juutalaisia. Olen pitänyt säännöllisesti hengellisiä tilaisuuksia täällä Turussa. Aluksi Asesepänkadun varrella, Turun Seudun Invalideilta vuokraamassani 50 hengen salissa ja kun osallistujia oli vain kourallinen, niin näin viisaimmaksi alkaa pitää tilaisuuksia pienessä 38 m2 kaksiossani. Tällöin myös kulut ovat pienemmät. Olen kastanut apostolisella upotuskasteella useita uskovia ja uskoon tulleita miehiä ja naisia viime aikoina. Adonai Yeshua täyttäköön pian heidät kaikki Pyhällä Hengellä ja tulella apostolien opetusten mukaisesti! HalleluYah! Aamen.

Tähän päätän tämän kirjoitussarjani ja toivotan sen lukijoille Korkeimman siunausta! 
(Jos saan lisää elinvuosia, niin kenties palaan täydentämään tätä blogia parin vuoden päästä, jos Yeshua niin johdattaa?)

Nyt on teillä muilla vuoro jakaa ’hengellistä hyvää’, 

joten olkaapa hyvät J 

Osa 34: Suomeen 1990

Esipuhe

(Jostain käsittämättömästä syystä johtuen eilen jo valmiiksi laatimani tätä koskeva kirjoitus katosi blogista(?) ja nyt laadin sen uudelleen MsWordin muistiinpanoistani) Kerroin edellisessä kirjoituksessani saaneeni Suomesta hyvän työpaikan juuri päivää ennen, kuin VFK Ab:stä tuli kirje, että Svenska Handelsbanken pakottaa tuon firman konkurssiin. Olin työskennellyt siinä 5 v ja 3 kk. Noin tarkkaan käy Adonai Yeshuan kello uskovan elämässä, jos kuljemme rukoillen! Tahdon mainita myös sen, miten kiitollinen olen Judit Sonnenscheinille siitä, että sain konsulttifirmasta myös ylimääräisen kuukauden palkan, mitä todella tarvitsin ja se selviää jäljempää tätä tekstiä. HalleluYah!

Kolkuttamista

Adonai Yeshua opetti: ”Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.” Matt. 7:7-8. Päätin ostaa Turusta asunnon, joko yksiön tai kaksion ja päätin kysyä eräiltä uskovilta tutuiltani, äidiltäni ja isältäni mahdollisuutta saada lainaksi tietty summa rahaa pankkikorkoa suurempaa korkoa vastaan. Sain vain kahdelta heistä: äidiltä 10 000 mk ja Jaakko Ruonalalta 6 000 mk. Lisäksi sain uudelta työnantajaltani 10 000 mk. Sain juuri sen minimisumman rahaa kokoon, minkä OP vaati; 45 000 mk. Maksoin kaikille velkojilleni velan ajoissa takaisin ja sille korkeamman koron (10-13 %) kuin mitä heidän pankkinsa siihen aikaan maksoivat määräaikais- ja korkeakorkoiselle tilille (8-10 %). OP vaati lisäksi määräaikaisen 29 000 mk:n luottotakuun työnantajaltani, joka suostui siihen, johtuen aiemmasta ennakkotapauksesta uuden työntekijän palkkauksen yhteydessä. Ja siten he saivat luotettavan työntekijän paremmin sidotuksi yrityksen palvelukseen J

Kaksio Varissuolta

Minulle olisi riittänyt yksiö, mutta käydessäni Turussa ennen muuttoa, oli lehdessä vain yksi ilmoitus myynnissä olevista asunnoista ja se oli 60 m2 kaksio Turun itäisestä lähiöstä. Sen hinta oli 245 000 mk. Kilpailutin neljä eri pankkia ja OP tarjosi vuonna 1990 edullisimman asuntoluoton 15,5 %:n korolla. Kun tulin allekirjoittamaan asunnon kauppakirjan ja matkasin myyjien autolla asunnolle, niin kiitin heitä siitä, että he toimivat Kristityn periaatteen mukaisesti, kun myivät kohtuuhinnalla. Silloin myyjä, Iris Töyli kertoi seuraavaa:

Ilmestys ostajasta

”Olimme perheenä rukouksissa ja pyysimme Herraa johdattamaan uskovan asunnon ostajan. Näin sinut ilmestyksessä ja kun ensi kertaa tapasimme sinut OP:ssa, niin tiesimme, että sinä olet rukousvastaus!” Iloitsin kuullessani sen, sillä uskoin juuri niin tapahtuneen! Hän kertoi heidän olevan tamperelaisia adventisteja ja että heidän poikansa asui kaksiossa sen 4 vuoden ajan, jonka hän opiskeli tilastotiedettä Åbo Akademissa. Oli hienoa saada tietää se, että asunnossa ei sinä aikana oltu tupakoitu, eikä vietetty rietasta elämää. HalleluYah!

Muutto Suomeen

Myin osan kalusteista (esim. ison pakastearkun) uskoville tutuille Göteborgissa ja annoin osan niistä ilmaiseksi. Vuokrasin Ruotsin OK-autovuokraamosta ison pakettiauton, johon lastasin kaikki ne kalusteet ja irtaimiston, jotka halusin tuoda Suomeen. Hain samalla muuttoreissulla myös äitini Boråsista, sillä hän tahtoi sinä kesänä käydä tapaamassa sukulaisiamme Alajärvellä. En silloin voinut matkata kanssaan Pohjanmaalle. 

Viime tipassa!

Olin laskenut meille riittävästi matka-aikaa ja lisäksi pari taukoaikaakin matkan varrelle. Pakettiauton nopeusmittari oli aavistamattani säädetty näyttämään 20 km/h nopeampaa nopeutta, kuin mitä ajoimme ja huomasin sen vasta loppumatkalla. Meille tuli kova kiire ehtiä ajoissa Siljan autolautalle. Ajoin loput 100 km matkasta ylinopeutta ja onneksi poliisit eivät sattuneet vahtimaan sitä matkaa tutkillaan! Osasin ihmeen kaupalla ajaa suorinta reittiä Värtanin satamaan, vaikka en ollut koskaan aiemmin sinne ajanut, eikä sinne ollut mitään opasteitakaan loppukilometreillä! Olin siihen asti käyttänyt aina Viking Linen autolauttoja, jotka lähtevät eri satamasta. Saavuimme satamaan juuri ennen kuin automatkustajien väylät suljettiin eli 15 min ennen laivan lähtöä ja olin viimeinen sisälle päästetty! Huh-huh, olipa hilkulla! En halua edes ajatella sitä, mitä olisi tapahtunut, jos olisimme myöhästyneet laivasta. Kannatti rukoilla koko se loppumatka ja kyllä meille kiitos maistui laivalla paljon paremmalta kuin eväämme! Ylistys Adonai Yeshualle! HalleluYah!

Suomessa

Nukuimme Silja Linen laivan makuulavereilla, joita siihen aikaan vielä käytettiin yleisesti ja ne olivat halpoja makuupaikkoja. Näytin Turusssa äidille asuntoni ja purin tavarani asuntoon yksinäni, sillä äitini oli jo iäkäs siihen aikaan (liki 73-vuotias). Sitten joimme teetä ja lepäsimme jonkin aikaa. Vein pian äidin Turun Rautatieasemalle, josta hän matkusti Pohjanmaalle ja minä ehdin vielä samana iltana lähteä autolautalla Turun satamasta Tukholmaa kohti ja palautin auton Göteborgiin. Siellä siivosin kaksioni ja luovutin asunnon avaimet asuntoyhtiölle ja palasin Suomeen, jonne muutin heinäkuun alussa 1990. Varissuo on luonnonläheistä ja kaunista seutua. Siellä oli silloin Turun parhaat palvelut ja loistavat joukkoliikenneyhteydet Turun keskustaan.

Iris Töylin poika

En enää muista pojan nimeä, mutta käytän hänestä nimeä Jarmo. Kun palasin laivalla tuon viimeisen kerran niin tapasin yllättäen Jarmon, joka oli ollut silloin 6 viikkoa InterRailerina Italiassa ja muuallakin kielilomalla. Häneltä olivat rahat loppuneet ja hän oli joutunut paastoamaan noin viikon. Tarjosin hänelle puolet eväistäni (banaaneja ja juustovoileivät), sillä minulla ei silloin ollut ylimääräistä käteistä mukana. Poika poikkesi kaverinsa kanssa luokseni juttelemaan muutama vuosi myöhemmin. Herra heitä siunatkoon ja varjelkoon!

Töihin 1.8.1990

Aloitin työt Dynoplastilla heti elokuun alussa ja työpaikka tuntui viihtyisältä ja samoin kaikki työkaverit. Ajan mittaan myös teknisestä johtajasta tuli oikein mukava työkaveri. Firmassa oli sangen useita hyvin kauan työskennelleitä työntekijöitä verrattuna koko henkilöstön määrään (noin 100)! Se osoitti sen, että siellä viihdyttiin. Ilmapiiri muuttui huonoksi, kun firma myytiin ulkomaisille omistajille, ensin Norjaan ja sitten Islantiin. Norjalainen omistaja vaati alati ihan mahdotonta nettotulosta ja kun sitä ei kyetty saavuttamaan, niin paljon ylempiä toimihenkilöitä erotettiin. Sain huokaista helpotuksesta, että kuuluin alempiin toimihenkilöihin! Moni lähimmistä esimiehistänikin (osa ihan omasta syystään) joutui eroamaan niiden 17 vuoden aikana, jotka työskentelin tuossa firmassa aina 30.9.2007 asti.

Luottamustehtäviä

Toimin Dynoplastilla EWC-edustajana (European Works Council, Eurooppalainen Yritysneuvosto) 3 vuotta ja samoin kaikkien firman työntekijöiden edustajana samat 3 vuotta. Luottamustehtävät koituivat myös siten pelastuksekseni, että norjalainen CEO ei voinut erottaa minua sen vuoksi, että varoitin Luvian tehtaan johtajaa CEO:n salaisista suunnitelmista viedä sisarfirmamme konkurssiin 2:n vuoden kuluessa. CEO unohti leimata Kööpenhaminan kokouksessa tuon asian salaiseksi ja siksi minulla oli oikeus kertoa siitä. CEO soitti minulle. Jo etukäteen sain siitä vihiä ja sain Herralta rukoillen viisautta vedota velvoitteisiini asian suhteen. 

Kerroin, että olin velvoitettu raportoimaan EWC-kokousten sisällöstä lähimmälle esimiehelleni ja tehtaan johdolle. Sitä en kertonut, että olin antanut kopion myös Luvian tehtaan eräälle avainhenkilölle ja pyysin häntä näyttämään sen nimenomaan Luvian tehtaan johdolle, sillä onneksi puhelun aikana todella unohdin niin tehneeni :) Unohdus on joskus todella tärkeää! Luvian tehtaan johtaja erosi hyvissä ajoin toimestaan ja ko. tehdas vietiin konkurssiin sen kahden vuoden kuluessa. Aloiteasiamiehen tehtävissä ja kokouksissa sain tutustua moniin mielenkiintoisiin persoonallisuuksiin, jopa varsinaisiin veijareihin J

Suklaasydän

Toimin hengellisellä rintamalla yhteiskristillisten torstai-iltojen vetäjänä Suklaasydän-nimisessä lounas-ruokalassa vastapäätä Helluntai-srk:taa. Se työ oli paljon rankempaa kuin maallinen työni, joka sekin vei kyllä mehut viimeistä pisaraa myöten. Iloitsin ahdinkoni keskellä suuresti siitä, että Herran siunaus lepäsi molempien töitteni yllä. Koin kaksi suurta ihmettä, yliluonnollista rukousvastausta, erittäin vaikeissa suunnitteluprojekteissa. Kun sitten Suklaasydämen vuokraaja joutui lopettamaan lounasravintolan pidon terveydellisistä syistä johtuen, niin myös minä sain kaipaamani vapautuksen siitä tehtävästä. HalleluYah! Olisin halunnut muidenkin ryhmäläisten ottavan vuorollaan vastuuta kokousten hengellisestä sisällöstä, mutta he eivät yksinkertaisesti jaksaneet ja ymmärsin heitä hyvin tutustuttuani heidän suuriin ongelmiinsa.

Terveysongelmia

Huomasin itselläni alkavan esiintyä öisin sydänongelmia, samoin ongelmia keuhkoissa. Ensin rukoilin apua ylhäältä ja kun en saanut rukouksiini vastausta, niin sitten etsin apua lääkäreiltä, mutta apua ei tullut sieltäkään, vaan terveyteni vain huononi. Lopulta niin paljon, että tajusin ainoan viisaan ratkaisun olevan irtisanoutuminen ja kerroin siitä esimiehelleni jo 6 kk etukäteen, jotta hän ehtisi rauhassa etsiä pätevän seuraajan tilalleni ja ehtisin opastaa hänet lukuisiin projekteihin. Minulta kului noin kaksi vuotta töiden jälkeen lähinnä levätessä ja toipuessa stressistä. Vaikka en voinut edeltä tietää, niin ratkaisuni osoittautui myös sen suhteen oikeaksi, että kun Promens osti firman, niin silloin siellä alkoi todellinen painajainen, kun Klaukkalan ja Turun sisarfirmat pakotettiin kilpailemaan kvartaaleittain nettotuloksilla siten, että huonoimmin tulosta tekevä firma tultaisiin armotta viemään konkurssiin.  

Kun poikkesin noin vuosi lähtöni jälkeen juttelemaan työkavereitteni kanssa, niin jokainen heistä kertoi sen vuoden olleen heille äärimmäisen raskaan, täynnä pelkoa ja ahdistusta. Lopulta Turun Promens havaittiin menestyvämmäksi firmaksi ja Klaukkalan Promens lakkautettiin. Klaukkalasta oli jo sitä ennen lähtenyt pois useita parhaita avainhenkilöitä. Myös Turussa koko tekninen tuotekehitys lakkautettiin. Viimeistään silloin olisin minäkin saanut äärimmäisen kovan rääkin lisäksi vielä potkut! Kiitän nyt koko sydämestäni Adonai Yeshuaa siitä, että taas Hän johdatti minut hyvän sään aikana pois alkavan ahdingon ajasta! HalleluYah!

Ensi kerralla kerron niistä edellä mainitsemistani yliluonnollisista ihmeistä kahden suunnitteluprojektini suhteen ja siitä, miten lopulta Adonai Yeshuan yliluonnollisena johdatuksena sain selville sydänongelmieni syyn ja vasta sitten oli mahdollista aloittaa oikea toipumisprosessi sen suhteen. Kerron hyvin lyhyesti myös muista vaiheista ja Adonai Yeshuan johdatuksesta aina tähän vuoteen 2013 asti. Kirjoituksen nimeksi sopii:

  

Turussa 1995-2013

Nyt on teillä muilla vuoro kertoa Raamatun Sanan ’lihaksi tulosta’ elämänne eri vaiheissa!

Olkaa hyvät, Sana on vapaa J

Osa 33: Göteborgiin 1985

Esipuhe

Olin siis saanut 20:en työhakemukseeni 2 kutsua työhönottohaastatteluun. Olin käynyt kummassakin paikassa ja tehnyt vertailevan arvoanalyysin niistä, sillä minulle tarjottiin niitä molempia ja täysin samanlaisin eduin. Myös arvoanalyysissä kumpikin sai 5 plussaa ja 5 miinusta. Järjellisesti en siis kyennyt päättämään sitä, että kumman valitsisin. Rukoilin johdatusta ja sitten muistelin työhönottohaastatteluja kokonaisuutena.

Ratkaisun vaiheita

Se toinen paikka liki Tukholmaa ei herättänyt mitään hengellistä mielenkiintoa, kuin vain sen, että se olisi lähempänä seurakuntaani ja uskonystäviäni. Göteborgin vierailussa oli kaksi erityisen positiivista seikkaa: 1) Kun saavuin sinne oli kevät jo 2 viikkoa pidemmällä, kuin Tukholmassa ja ennen kuin menin ratikkaan matkatakseni Knipplagatanille, niin kysyin jo pysäkillä englanniksi eräältä vanhemmalta mieheltä, että missä kohden minun tulee jäädä ratikasta pois. Hän vastasi erittäin ystävällisesti matkaavansa hieman edemmäksi kuin kyseinen pysäkki ja lupasi sanoa sitten, kun saavumme ko. paikkaan. Kun saavuimme ko. pysäkille hän sanoi minulle, että tässä se on, hymyili ystävällisesti ja taputteli olkapäähäni toivottaen hyvää päivänjatkoa(?)

Ratkaiseva seikka

2) Työhönottohaastattelu VFK Ab:ssa sujui leppoisasti. Muuan fiksusti pukeutunut keski-ikäinen mies istui konttorin johtajan tuolilla ja haastatteli minua ja muuan kaunis tummatukkainen nainen, jota luulin sihteeriksi kirjoitti muistiin vastauksiani. Kun se mies sai yllättävän puhelun ja meni toiseen huoneeseen puhumaan, niin letkautin naiselle: ”Mitä lie olet kirjoitellut siihen lehtiöösi?” Nainen vastasi: "Jos se häiritsee sinua, niin voin kyllä poistua.” Vastasin: ”Istu ihan rauhassa vaan, sillä pitäähän sinunkin jotain tehdä leipäsi eteen J ”. Nainen hymyili somasti sen kuultuaan. Juuri silloin näin ikään kuin arvoituksen tavoin ilmestyksen tuosta naisesta ja kuulin Herran sanovan: ”Hän on minun valittuni. Tulet vielä todistamaan minusta tuolle naiselle.”

Valitsin VFK Ab:n

Kun tein valinnan, niin kysyin Herralta muistolausetta ja sain seuraavan: ”Ei ole meillä täällä pysyväistä kotikaupunkia, vaan me etsimme tulevaa.” Koin Pyhän Hengen laskeutuvan ylleni ja iloitsin tietäessäni tehneeni oikean valinnan! Hyvästelin ystäväni seurakunnassa ja sanoin irti vuokra-asuntoni Huddingessa. Kun saavuin VFK AB:hen Göteborgissa, niin minut otettiin ylenpalttisen ystävällisesti vastaan. Nainen, jota luulin sihteeriksi olikin tuon Konsulttitoimiston johtajatar! Minulle annettiin yksiö käyttöön 6 kk:n ajaksi Gropegårdsgatanin poikamieshotellista. Firma sitoutui maksamaan vuokrat siltä ajalta ja minun tuli sinä aikana etsiä ja löytää pysyvä asunto kaupungista. Löysinhän minä senkin. (VFK Ab = Västra Frölunda Konsult Ab).

Kaupungin esittelyä

Se johtajaksi luulemani mies, peitenimi Stig, vei minut siihen poikamieshotelliin 1.5.1985 ja sanoi, ettei minun tarvitse aloittaa töitä konttorissa vielä, vaan saan viettää vapaata koko sen kuukauden ajan ja tutustua rauhassa kaupunkiin! Hän vei minut sitten autollaan kaupunkikierrokselle alkaen esitellä useita kapakoita. Kun sanoin olevani raitis ja tunnustava Kristitty, niin hän alkoi esitellä lukuisia eri seurakuntia, jopa synagogan! Ihmettelin, että miten hän tuntee kirkot ja kapakat ja kysyinkin sitä, niin hän nauroi ja sanoi toimineensa aiemmin noin 5 vuoden ajan turistioppaana kaupungissa. Hän esitteli myös suomalaisen helluntai-srk:n, jonne sitten meninkin tutustumaan ja liityin siihen vain vuosiksi 1985-87. Kun en kokenut srk:taa kodikseni, niin erosin siitä ja kävin muutaman kerran ruotsinkielisessä Smyrnassa, silti siihen littymättä.

Konsulttitoimistossa

Jokaisen uuden tulijan piti viettää 2 kk toimistossa ja tutustua sen firman standardeihin, jonne hänet oli aikomus viedä suunnittelijaksi. Minut aiottiin ’myydä’ Volvo PV:lle eli Volvo Cityn pääkonttoriin henkilöautosuunnittelijaksi. Kun tulin toimistoon, niin muistin mitä Herra oli sanonut siitä naisesta, nimeltä Judit ja aloin rukoilla hänen puolestaan ja odottamaan sitä ajankohtaa, jolloin Herra pyytää minua todistamaan hänelle. Kun se 2 kk oli aivan lopuillaan, niin eräänä iltapäivänä se hetki tuli! Herra sanoi: ”Nyt on se päivä, Leif! Ovi Juditin huoneeseen on avoin. Mene ja kerro hänelle minusta!” Huomasin oven olevan selkosen selällään ja me olimme konttorissa vain kahden, mikä oli erittäin poikkeuksellista.

Todistin Herrastani

Menin oitis Juditin huoneen luo ja koputin avattuun oveen ja pyysin lupaa jutella tuokion muistakin asioista kuin työasioista. Judit sanoi sen sopivan hyvin! Aloin kertomalla olevani tunnustava Kristitty ja että haluaisin lyhykäisesti kertoa siitä. Siihen Judit vastasi: ”Ehkä tiesitkin, että kuulun Moosekseen uskovien synagogaan täällä Göteborgissa?” Vastasin: ”En tiennyt sitä ja koska olet ilmeisesti juutalainen, niin en tahdo tyrkyttää sinulle Kristinuskoa." Olin jo poistumassa huoneesta, kun kuulin Juditin sanovan: ”Leif, älä mene pois, vaan kerro minulle, miten sinä olet löytänyt Jumalan?”

Sain vapaasti kertoa

Todistin Juditille noin tunnin omasta uskoontulostani ja kerroin erään vielä ihmeellisemmän tarinan erään nuoren juutalaisperheen uskoontulosta Usa:ssa, josta olin kuullut erään messiaanisen juutalaisen Francis Kaplanin kertomana Hämeenlinnan Karismakonferenssissa noin 1980. Judit uskoi sen, mitä kerroin omasta uskoon tulostani, muttei uskonut sitä toista kertomusta, sillä se oli erittäin yliluonnollinen! Sanoin Juditille, että ymmärrän hyvin hänen vaikeutensa uskoa toiseen kertomaani, sillä kaikki Kristitytkään eivät siihen usko.

Outo hiljaisuus?

Koko sen tunnin ajan oli konttorissa täysin hiljaista ja kun Herra sanoi minulle ”Leif, nyt riittää!”, niin sanoin Juditille, että nyt on aika jatkaa töitä. Heti alkoi puhelimet soida ja porukkaa lappaa konttoriin, mikä olikin tavallista siihen aikaan. Mutta sitä edeltävä täydellinen rauha ja hiljaisuus olivat harvinaisia! Herra järjesti todistustilaisuuden ajan tarkoin niin, että sain ihan rauhassa kertoa Juditille todistukseni.

Volvolle töihin

Minut palkattiin aluksi Volvo PV:lle osastolle: Kvalité och Utveckling (Suomeksi: Laatu ja Kehitys). Pääasiallinen tehtäväni oli suunnitella uusien tuulilasinpyyhinkomplettien ja suihkutussuukappaleiden soveltuvuutta uusiin henkilöautomalleihin, tuulilasin ja ajovalojen huuhtelunestesäiliöitä sisältyvine osineen. Tätä tein noin 4½ vuotta ja laadin paljon työ- ja kokoonpanopiirustuksia ja osallistuin myynnissä olleiden ja kehityksen alla olleiden uusien automallien kehittelyyn noilta osin. Loput reilu 6 kk olin töissä uusimman automallin Volvo 850 konepellin saranoiden ja avausmekanismin ja lamppujen kehittelyssä. Suunnittelu oli tietokoneavusteista 3D-suunnittelua, Catia 2.2 versiolla, mikä oli Volvo PV:lle räätälöity huipputasoinen suunnitteluohjelmisto. Pääsin siihen työhön edellisessä ryhmässä olleen työtoverini suosituksella ja esimieheni avustuksella, kun tämä oli aiemmin siirretty ko. osastolle toimialajohtajaksi. (Pidän edelleen yhteyttä häneen, vaikka työni päättyi siellä 1990 ja siitä on nyt 2013 kulunut jo liki 23 vuotta!)

Kaipuu Suomeen

Koin vuoden 1990 keväällä voimakkaasti halun muuttaa Suomeen. Menin pääkirjastoon ja luin Hesarista työpaikkailmoituksia Suomessa. Kun luin erään ilmoituksen, niin oikein hätkähdin, sillä se työpaikka oli aivan kuin räätälöity minua varten. Se oli Dynoplast Oy:n muovitehtaalla, Liedossa, ihan Turun naapurissa. Laitoin sinne työhakemukseni ja sain kutsun työhönottohaastatteluun. Otin palkatonta lomaa VFK:sta ja Volvolta ja kävin salaa haastattelussa. Kun toimitusjohtaja ja tekninen johtaja haastattelivat minua, niin koin sisimmässäni, että tekninen johtaja (tuleva esimieheni) ei olisi halunnut palkata minua, mutta toimitusjohtaja halusi, vaikkei sanonut sitä. Koin haastattelussa myös yliluonnollista. Kun toimitusjohtaja kysyi jotakin vaikeaa, niin ääneni muuttui ja Herra itse vastasi puolestani kysymykseen! En muista mistä oli kyse, mutta heti sen jälkeen Herra sanoi minulle: "Nyt toimitusjohtaja päätti ottaa sinut toimeen." Tointa haki moni muukin, koska siitä ilmoitettiin lehdissä, mutta se ei minua huolestuttanut, sillä olin varma, että työ oli tarkoitettu minulle!

Irtisanoutuminen

Sanouduin irti Konsulttitoimistosta ja kaupungin vuokra-asunnostani 1.5.1990 alkaen. Irtisanomisaika vuokra-asunnosta oli se 3 kk ja uusi työni alkaisi 1.8.1990. Vaikken ollut vielä saanut mitään lupausta uudesta toimesta, niin olin saanut sisimpääni varmuuden siitä, että Herra itse oli jälleen hankkeen takana. Judit kysyi, että onko minulla jo tiedossa uusi työpaikka? Vastasin, että minulla on peräti kaksi, joista valita, mutta sanoin sen uskossa. Sain viikon kuluttua hyväksynnän Liedosta. Olin haastattelussa maininnut, että jos he postittavat työsopimuslomakkeet kahtena kpl:na minulle, niin allekirjoitan ne ja postitan toisen niistä heille. Olen erittäin kiitollinen Volvolla olleelle ryhmän esimiehelle Ulf Sjöströmille, joka suositteli minua Volvo 850:n projektiin ja esimiehelleni, toimialajohtajalle Arne Karlssonille hänen antamista hyvistä suosituksista Dynoplast Oy:lle ja olen aivan erityisen kiitollinen Judit Sonnecheinille hänen antamasta parhaasta mahdollisesta työtodistuksesta!

Just in time!

Herran kello kävi tarkkaan, jopa ihan päivälleen, sillä kun olin postittanut työsopimukseni Lietoon, niin seuraavana päivänä toi posti ilmoituksen VFK:sta. Siinä luki, että Svenska Handelsbanken oli pakottanut VFK Ab:n konkurssiin sen kuun loppuun mennessä! Syynä oli lähestyvä 1990-luvun lama ja ko. pankki ei myöntänyt luottoa palkanmaksuun. Luototus oli normaalia, sillä Volvo ja muut firmat maksoivat aina viiveellä palkan. Se oli täysi yllätys VFK:llekin, jonka konkurssipesän saldo osoitti noin miljoona kruunua plussaa! Pidin Tukholmassa sille AMU-C:n haastattelijalle 1984 antamani lupauksen olla Ruotsissa töissä ainakin 5 vuotta. Ehdin olla töissä 5 vuotta ja 3 kk, sillä sovin irtisanomisajaksi 3 kk, josta heinäkuu oli palkallinen lomakuukausi. Sopiva jae: 2. Moos. 12:41 
”Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä 
kaikki YHWH:n joukot lähtivät Egyptin maasta.”

Ensi kerralla kerron aiheesta: Suomeen 1990

Nyt te muut saatte kertoa toteutuneesta Raamatunkohdasta elämässänne!  

Olkaa hyvät J

Osa 32: Tukholmassa 1984-85

Esipuhe

Edellisessä kirjoituksessani kerroin, miten olin päässyt Tukholman AMU-Centeriin opiskelemaan. Olin opiskellut 5 kk:n Ruotsinkielenkurssista noin 2 kk, kun mainitsemani yliopettaja lupasi päästää minut koneinsinööripohjaiselle ammatintäydennyskurssille vain jos kykenen saavuttamaan toiseksi parhaan arvosanan eli tason E-F Ruotsinkielenkurssin lopussa pidettävässä testissä, vastaten lähes Ruotsissa syntyneen kielitaitoa.

TV oli tarjouksessa

Koska olin tuolloin jo 35-vuotias, niin riittävän korkean kielitaitotason saavuttaminen tuntui aivan liian vaikealta, etenkin, kun opettajani oli laiska opettamaan ja hoiti liikeasioitaan oppituntien aikana jättäen meidät oppilaansa toistuvasti istumaan luokkaan ja tekemään oma-aloitteisesti kielenharjoitustehtäviä. Muuan marokkolainen islam-uskoinen nainen nosti siitä kovan metakan ja valitti siitä yliopettajallekin. Näin lehtimainoksessa erittäin edullisen satelliitti-TV-tarjouksen: 2000 kr ja aloin pohtia sen hankkimista.

En halunnut TV:tä

Olin uskovana aiemmin tullut siihen tulokseen, etten tahdo koskaan ostaa TV:tä, koska se on ollut paholaisen hallussa saasta- ja jumalanpilkkaohjelmineen jo varhaisesta alusta alkaen. Toisaalta tiesin, että loogisesti ajatellen se olisi juuri tuolloin ollut kaikkein tehokkain apu kielenopiskeluun, koska Ruotsinkielisiä ohjelmia katsellessani olisin oppinut kielen audiovisuaalisesti eli nähnyt kuvan, kuullut äänen ja voinut lukea tekstinkin. Kävin sisimmässäni kovaa taistelua pyrkien vakuuttamaan Herralle, etten katsoisi siitä mitään saastaohjelmaa.

Päätin ostaa TV:n

Sitten eräänä lauantaina päätin asian ja sanoin sisimmässäni Herralle: ”Nyt tämä poika lähtee ostamaan sen halvan TV:n.” Herra vastasi rauhallisella äänellä: ”Mene vain ja ota henkilöllisyystodistuksesi ja kaikki rahasikin mukaan, kuten aiot, mutta tiedä se, että TV:tä sinä et osta!” Olin todella hämmästynyt tuosta vastauksesta! Matkustin ensin bussilla ja sitten toisella bussilla kyseisen Expert-liikkeen eteen ja katselin näyteikkunasta sitä tarjous-TV:tä.

Näkymätön este!

TV oli upea ja päätin mennä sisälle liikkeeseen, mutta törmäsin näkymättömään esteeseen oviaukossa. En kerta kaikkiaan päässyt ovesta sisään. Ihmiset katselivat pitkään, että miksi mies seisoo oviaukossa, eikä tule sisälle? Olin varmaan täysi tomppeli heidän silmissään! Ajattelin, että tämä ei voi olla totta(?) Ei näin voi tapahtua! Kävelin pienen lenkin lähistöllä ja päätin mennä uudelleen siihen liikkeeseen. Taas törmäsin näkymättömään esteeseen! Mutta tämä pohjalaispoika ei vähällä luovuta, vaan tein taas pienen lenkin lähistöllä ja yritin kolmannen kerran sisälle. Jälleen jokin näkymätön este esti minua menemästä sisälle. Silloin luovutin ja sanoin Herralle: ”Herra, nyt tajuan, että se näkymätön este olet Sinä. Pyydän anteeksi väärää aikomustani ja lupaan, etten koskaan enää edes aio ostaa TV:tä, enkä huoli sellaista edes ilmaiseksi. Tämä asia on nyt minun kohdaltani loppuun käsitelty.”

Outo tapaus

Kun astuin bussiin, niin syvä taivaallinen rauha laskeutui sisimpääni ja koin Herran antaneen anteeksi väärän aikeeni. Hän ymmärsi myös sen, miksi aioin ostaa TV:n, nimittäin ainoastaan oppiakseni Ruotsia. Koin Herran vakuuttavan sydämessäni, että Hän auttaa minua siinä kielitestissä, jos opiskelen ahkerasti. Kun tulin asuintaloni pihalle, näin kaksi poliisiautoa siellä ja he kirjoittivat kuulustelupöytäkirjaa. Kysyin heiltä, että mitä on tapahtunut? He sanoivat, että juuri siihen taloon on tehty (poissa ollessani) useita asuntomurtoja eri kerroksiin ja anastettu paljon arvotavaraa ja käteistä. Poliisit pyysivät minua tarkastamaan asuntoni ja tulemaan heti heidän luokseen kertomaan, jos sinnekin oli murtauduttu keskellä päivää.

Herran antama opetus

Asuntooni oli yritetty murtautua, sillä postiluukun kautta oli isketty useita säleitä sisälle, mutta ovi oli lukossa. Menin alas poliisien luo. He tulivat asunnolleni ja kirjoittivat pöytäkirjan murtoyrityksestä ja ihmettelivät, miksi asuntooni ei oltu päästy sisälle, vaikka minulla ei ollut edes varmuuslukkoa ovessa? Varmuuslukollisiinkin asuntoihin oli onnistuttu murtautumaan sisälle. Lisäksi minun asuntoni oven lukon kieli olisi ollut helppo vääntää sisään noin 1 cm kokoisen ilmaraon vuoksi. Ovi oli niin löysästi kiinni, että käytävän ilmapaine-erotkin saivat sen hölskymään saranoillaan.

Poliisien lähdettyä istahdin sängylle ja ihmettelin sitä samaa ja kysyin Herralta: ”Voi Herra, nyt en ymmärrä, mitä kaikkea minulle tänään oikein tapahtui?” Herra vastasi: ”Murtovarkaat yrittivät murtautua sinun asuntoosi, mutta MINÄ estin sen. Samoin perkele yritti murtautua sinun sieluusi TV-hankinnan kautta, mutta MINÄ estin senkin!” Silloin kyyneleet alkoivat virrata pitkin poskiani ja aloin itkeä liikutuksesta. Kiitin koko sydämestäni ylen rakasta Vapahtajaani Hänen avustaan! HalleluYah!

Tuon tapauksen seuraus

Muuan tuttu suomenjuutalainen mies kertoi, että TV:n mekaaninen rakenne ja sen jumalattomat ohjelmat on profetoitu selvästi Sakarjan kirjassa jo noin 2500 vuotta sitten. Päätin tutkia asian ja kun löysin asuintaloni kaatopaikalta kaksi normaalikokoista TV:tä, Telefunken ja Löewe Opta, niin raahasin ne asunnolleni. Avasin ne ja tutkin niiden sisällön ja totesin kaverini olevan täysin oikeassa! Voit lukea tutkimukseni tulokset blogista:

http://tv-is-the-image-of-the-beast.blogspot.com/

Läpäisin kielitestin

Opiskelin ahkerasti ja tein jopa paastorukouksen asian puolesta. Herra auttoi minua Ruotsinkielen testissä saavuttamaan juuri sen vaaditun hyvän tason: E-F. Korkein taso olisi ollut F. Pääsin sen jälkeen siirtymään välittömästi AMU-C:n kurssille nimeltä: ”Praktisk produktionsteknik för maskiningenjörer”, suomeksi: ”Käytännön tuotantotekniikkaa koneinsinööreille”. Se kesti 3½ kk ja sisälsi myös viikon kurssin Skandinaviska Gjuteriskolan’issa, Jöngköpingissä. Sitten sain siirtyä heti 3½ kk:n teoriajaksolle nimeltä: ”Konstruktioteknik för maskiningenjörer”, suomeksi: ”Konstruktiotekniikkaa koneinsinööreille”. Olin kurssini paras sillä viikon kurssilla Jönköpingissä ja muutenkin onnistuin hyvin.

Henkien taistelu

Minut siirrettiin suunnitteluluokassa erään juutalaisen maahanmuuttajan, Jov X:n (peitenimi) viereisen piirustuspöydän ja työpöydän ääreen. Hän oli koneinsinööri ja saanut ankaran ortodoksijuutalaisen kasvatuksen. Hän lauleskeli piirtäessään suosikki-iskelmiä tosi hyvin, eikä välittänyt pätkääkään muista ympärillään. Kun yritin kohteliaasti kertoa hänelle hyvää sanomaa Jeesuksesta, niin olin hänen silmissään umpipakana. Hän alkoi puhutella minua hyvin loukkaavasti, mutta vaikenin täysin ja aloin rukoilla hänen puolestaan, sillä tiesin nimenomaan Herran sijoittaneen minut hänen viereensä. Kun hän huomasi, etten maksanut hänelle samalla mitalla takaisin, vaan vaikenin, niin hän ei kestänyt sitä kauan, vaan eräässä vaiheessa hän pyysi kaikkien kuullen minulta anteeksi rumaa käytöstään(?) 

Hän kertoi sen johtuneen siitä, että kristityt ovat vainonneet juutalaisia kautta vuosisatojen. Kerroin juutalaisten surmanneen ENSIN oman Vapahtajansa roomalaisten kätten kautta ja juonitelleen monen Jeesuksen seuraajankin surmat. Esimerkiksi kerroin Stefanuksen kivittämisen, jonka nimenomaan juutalaiset suorittivat. Vakuutin hänelle, etteivät todelliset Jeesuksen opetuslapset ja Hänen opetustensa noudattajat ole koskaan vainonneet juutalaisia. Se sai hänet miettimään asiaa perinpohjin ja yllättäen vaikenemaan pitkäksi aikaa, jota muutkin kurssilaiset ihmettelivät.

Lue Ap.t. 1:8b Yeshua sanoi meille opetuslapsilleen: ”…te tulette olemaan minun todistajiani…”

Todistus myös Jov X:lle!

Annoin toki hänelle anteeksi ja sanoin ymmärtäneeni hänen reaktionsa. Asia oli sillä selvä! Sitten muuan kurssilla ollut nainen - jota autoin Guteriskolanissa (Valimokoulussa) valamalla hänelle pienoiskanuunan kaikkine osineen veteraani veneeseen - sanoi, että erään toisen kurssilaisen tulisi yrittää päästä eroon tupakasta, koska tämä ei kyennyt istumaan edes yhtä tuntia ilman hermosavuja. Silloin Herra pyysi minua kertomaan sille ketjupolttajalle kaikkien kuullen, sillä myös Jov X ja muutama muukin tupakoi, erään lähes uskomattoman tapauksen eräästä suomalaisesta nuorukaisesta, joka oli tupakan ja huumeen orja, mutta Herra Jeesus ilmestyi hänelle ja hän tuli uskoon ja vapautui heti samana iltana molemmista paheistaan!

Kun aloin puhua rauhallisesti Ruotsin kielellä tuota kertomusta, niin tunsin miten jokin näkymätön olento yritti kuristaa minua kurkusta ja saada minut olemaan vaiti, mutta tajusin sen olleen perkeleen henki ja jatkoin vain kertomistani, koko ajan sisimmässäni rukoillen! Kaikki kuuntelivat minua henkeään pidätellen! Löydät tuon kertomuksen seuraavasta kirjoituksestani, sen 3.:sta kohdasta: ”Adonai Yeshuan ilmestys”:
http://toteutuneita.blogspot.fi/2012/12/osa-9-suuria-ihmeita-syksylla-1972.html

Jov X muuttui!

Tuon todistuksen seuraus oli se, että se mies, jolle sen ensisijaisesti kerroin, järkyttyi niin paljon, ettei koskaan enää tullut kurssille! Mutta suurin ihme oli se, että Jov X uskoi minun puhuneen totta ja muuttui heti erittäin ystävälliseksi minua kohtaan. Hän uteli, että mihin seurakuntaan kuulun? Kerroin kuuluvani Finnish Pentecostal Church’iin, mitä hän ei ymmärtänyt. Pingstkyrkan eli Helluntaikirkko oli hänelle vielä suurempi kysymysmerkki. Selitin sitä hieman hänelle. Muistan miten hän vielä kurssin loputtuakin, muiden jo lähdettyä, tuli yksinään luokseni ja kertoi isänsä aina kertoneen hänelle, miten Kristityt ovat vainonnet juutalaisia, eikä hän ollut asettanut sitä kyseenalaiseksi. Nyt hän oli ensi kertaa alkanut ajatella asiaa vainottujen Kristittyjen kannalta ja pahoitteli syvästi käytöstään. Hän toivotti minulle vilpittömästi kaikkea menestystä elämääni, samoin minä hänelle!

Työpaikan hakuprosessi

Kurssin lähestyessä loppuaan lähetin jo hyvissä ajoin (2 kk sitä ennen) 20 hakemusta eri firmoihin ja sain kahteen firmaan kutsun saapua työhönottohaastatteluun. Toinen niistä oli lähellä Tukholmaa ja toinen Göteborgissa. Ne olivat Konsulttitoimistoja, jotka välittävät suunnittelijoita eri firmoihin. Kummassakin minulle tarjottiin ihan samaa ja hyvää palkkaa ja jatkuvaa palkallista ammatin täydennyskoulutusta, jopa ilmaista asuntoa kuukausiksi voidakseni asettua paikkakunnalle, joten minun oli erittäin vaikeaa tehdä valinta. Rukoilin ja Herra auttoi minua tekemään juuri oikean valinnan ja antoi siitä varmuuden hyvinkin pian.

Kerron ensi kerralla, miten Herra auttoi minua valitsemaan oikein. Kirjoituksen nimeksi sopii:

Göteborgiin 1985

Nyt on teidän muiden vuoro kertoa jostakin Raamatunkohdasta, joka on alkanut elää teille!

Olkaa hyvät J

Osa 31: Tukholmassa 1982-84

Esipuhe

Asuin, opiskelin, työskentelin ja kävin AMU-Centerin 12 kk:n täydennyskoulutuksen koneinsseille eli vietin aikaa Suur-Tukholmassa lähes 3 vuotta, nimittäin 1.7.1982-30.4.1985. Kerron tänään vain vuosista 1982-84 eli hieman edemmäksi, kuin mitä tänään aioin kertoa edellisen kirjoitukseni mukaan.

Lyhyitä tilapäistöitä

Toimin Bollmora Centerissä Domuksessa iltasiivoojana 2 kk ja kalustonhoitajana Svenska Filadelfia srk:ssa 13 kk, jossa jatkoin Jaakobin hommaa, kun hän oli perheineen muuttanut Hämeenlinnaan. Olin töissä myös Norsborg’issa sijaitsevalla Hedströms fabriks och handels muovitehtaalla 1 kk ajan. Tuona aikana ehdin suorittaa ne vaadittavat vapaaehtoiset 240 h ohjattua Ruotsin kielen ilmaisopiskelua ja sain siitä todistuksen. Sitten irtisanouduin työstäni, koska työttömyys oli ainoa keino voida päästä AMU-Centeriin. Otin siinä myös suuren riskin, mutta tein sen rukoillen ja luottaen Adonai Yeshuan apuun.

Juonimalla AMU-Centeriin

Kun laitoin hakemukset tuohon oppilaitokseen, niin minut kutsuttiin haastatteluun. Muuan fiksu nainen luki työ- ja koulutodistuksiani, jotka olin ruotsintanut heikolla Ruotsin kielellä ja ihmetteli sitä, että miksi halusin mennä AMU-Centeriin, vaikka minulla jo oli noin 6 vuoden työkokemus piirtäjä-suunnittelijana? Vastasin, etten osaa riittävän hyvin Ruotsia ja siksi minun on mahdotonta saada Ruotsissa koulutustani vastaavaa työtä, sillä olin sitä jo etsinyt. Mainitsin, että jos hän päästää minut AMU-C:n kurssille, niin lupaan olla töissä Ruotsissa ammattiani vastaavissa tehtävissä vähintään 5 vuotta. Hän hymyili, harkitsi asiaa tarkoin ja lopulta hyväksyi minut kurssille! Vedin oikeasta narusta! HalleluYah!

Sain ylistämällä rahaa!

Ennen kuin pääsin tuolle kurssille, olin ollut pätkätöissä ja jouduin kerran tilanteeseen, jossa minulta loppuivat rahat. Kun se tapahtui ensi kertaa, niin muistin Lahja Hurstin antaman hyvän neuvon, jonka hän oli kokenut toimivaksi taloudellisessa ahdingossa: ”Älä anna mielesi masentua, vaan ala ylistää Herraa Jeesusta koko sydämestäsi siitä, että Hän tulee auttamaan sinua!” Kun rahani loppuivat ja minun piti maksaa seuraavana päivänä kuukauden vuokra ja syödäkin jotakin, niin otin kitarani esiin ja aloin soittaa sitä ja laulaa parhaita ylistys- ja palvontalauluja. Kesken laulamisen soi ovikello ja muuan tuttu uskonveli piipahti luokseni tuoden mukanaan ruskean kirjekuoren, jossa oli 1 000 kr! Se riitti minulle kuukaudeksi vuokraan ja ruokaan. Tuo veli ei tiennyt mitään taloudellisesta ahdingostani. Hän kertoi olleensa vaimonsa kanssa rukouksissa ja kysyneen kymmenystensä kohdetta, jolloin Herra sanoi: ”Antakaa ne Lefalle!”

Sama toistui kahdesti

Vaikka pääsinkin AMU-Centeriin, niin siihen osallistuneet saivat Ruotsin valtiolta palkkaa alkaen vasta noin kuukausi kurssin alkamisesta. Olin sen vuoksi vielä kahdesti tilanteessa, jossa minun oli aihetta ottaa kitara esiin ja toisella kerralla laulaessani postiluukku kilahti ja Suomesta tuli kirjekuori, jossa oli 800 kr, mikä riitti sillä kertaa ja kun ne rahat loppuivat sain vielä kerran 600 kr kesken palvontalaulua Herralle. Olen huono soittamaan kitaraa ja laulamaan, mutta Adonai Yeshua pitää kokosydämisestä palvonnasta!

AMU-Centerissä

Kurssi ajoittui välille: 27.2.1984-4.4.1985. Kurssi sisälsi kolme eri jaksoa. Aluksi oli noin 5 kk kurssi nimeltä ”Svenska som främmande språk med samhällsorientering” eli ”Ruotsia vieraana kielenä ja sopeutus yhteiskuntaan”. Se ajoittui välille 27.02-17.08.1984, lomakuukausi heinäkuu pois lukien. Kurssilaisia oli noin 15 ja meitä oli eri maista. Minä ja muuan nainen olimme Suomesta. Opiskelin ahkerasti ruotsia ja halusin oppia sen niin hyvin, että kykenisin kunnolla julistamaan pelastussanomaa ruotsiksi. Ruotsin valtio maksoi meille Försäkringskassan kautta koko kurssin ajalta hyvää palkkaa: noin 4.400 kr/kk miinus vero. (Verotositteitteni mukaan nettona noin 3.500 kr/kk). Lisäksi AMU-C:n oppilasruokalasta sai ostaa lounaan ja välipalat lähes puoleen hintaan normaaliin hintatasoon nähden.

Täpärä tilanne

Oli kevät 1984 ja oli tulossa 3 pv:n viikonloppuvapaa. Olin sinä perjantaina suunnitellut käyväni Postissa nostamassa PostGiro-tililtäni 400 kr ennen keskustietokoneen sulkua klo 15. Sen jälkeen ei voitu nostaa. Kävelin nopsaan klo 14 paikkeilla AMU-C:n aulaa pitkin aikeena rientää Postiin, kun kuulin kutsun. Yliopettaja huusi nimeäni ja kysyi, että olisiko minulla hetkinen aikaa keskustella hänen kanssaan? Vaikkei minulla todellakaan ollut, niin vastasin silti ystävällisesti, että ilman muuta voimme keskustella!

Aihe oli tärkeä!

Kun yliopettaja, muuan keski-ikäinen mies, alkoi kertoa mitä keskustelunaihe koskee, niin tajusin, miten tärkeä aihe oli ja olin mielessäni kiitollinen Herralle, että Hän oli opettanut minulle kärsivällisyyttä olla kohtelias tuollaisessakin tilanteessa!*) Mies sanoi suunnittelevansa juuri minulle sopivaa jatkokoulutusta ja sanoi sen olevan koneinsinööripohjainen, mutta että minun on saatava tulevassa ruotsin kielen testissä vähintään EF-taso, mikä vastaa lähes maassa syntyneen kielenhallintatasoa, voidakseni seurata opetusta. Kiitin ja lupasin yrittäväni parhaani ja sanoin uskovani, että tulen saavuttamaan sen tason. HalleluYah! *) Ilman sitä 400 kr olisin joutunut olemaan 3 pv ilman ruokaa, sillä myös ruokaraha oli minulta loppunut.

Suuri pettymys

Kun keskustelu oli ohi, juoksin lähimpään Postiin ja pettymyksekseni saavuin sinne vasta klo 14:50 ja kun otin vuoronumeron, sain numeron 960 ja palvelusvuorossa oli nro 186! Posti oli tupaten täynnä asiakkaita, mikä mistäkin syystä ja tajusin, etten missään tapauksessa ehtisi luukulle ennen klo 15! Lähdin Postista allapäin ja sanoin Herralle: ”Herra, olen nyt pettynyt Sinuun, sillä Sinä tiesit etukäteen, mitä tänään tapahtuu. Miksi sen miehen piti juuri tänään pyytää minua juttusille? Olisithan voinut helposti järjestää tapaamisen muulle päivälle!”

Selvät sävelet!

Olin jo ulkona Postin edustalla, kun kuulin tuohon purnaukseen selvän äänen sydämessäni sanovan: ”No mutta Leif! Sinähän olet Kristitty ja Kristityn pitää taistella, eikä luovuttaa noin helpolla! Mene heti takaisin Postiin ja ota ne rahat!” Olin kuin puulla päähän lyöty ja käännyin heti kannoiltani ja menin takaisin Postiin. Kun seisoin keskellä salia ja näin suuren ihmisjoukon tuijottavan minua, kuin typerystä, niin sanoin sydämessäni Herralle: ”No, miten minä otan ne rahat, sillä en minä ainakaan ryöstä niitä?”

Hiljainen tuulenvire

Tunsin hiljaisen tuulenvireen jaloissani ja kun katsoin lattialle, näin edessäni lattialla erään hylätyn vuorolapun aivan edessäni ikään kuin tuulen tuomana. Kuulin äänen sisälläni sanovan: ”Ota tuo lappu!” Otin sen. Numero oli 190 ja juuri silloin palveltiin numeroa 189 ja kuulin kellon kilahtavan numerolle 190! Juoksin heti kassalle ja sanoin nostavani, paperilapulle etukäteen kirjoittamaltani tililtä 400 kr. Nainen sanoi, että kello on jo tasan 15 ja keskustietokone suljetaan perjantaisin jo klo 14:58 ruuhkan vuoksi, mutta hän sanoi silti yrittävänsä yhden kerran! Silloin hymyilin ja tiesin jo, että hän onnistuu. Hän sanoi yllättyneenä: ”Åh, vilken tur! Jag fick kontakt till datorn och nu får du dina pengar!” Suomeksi: ”Voi, mikä tuuri! Sain yhteyden tietokoneeseen ja nyt sinä saat rahasi!” Meinasin revetä ilosta ja melkein liitelin Postista ulos! HalleluYah!

Paholaisen väijytys

Kun menin ulos Postista, niin ylistin koko sydämestäni Herraa ja pyytelin anteeksi typeryyttäni, sillä jos olisin tullut Postiin vaikka 2 h aiemmin, niin en olisi silloinkaan ehtinyt ennen klo 15 kassaluukulle ilman tätä Herran tekemää ihmettä! Kun kävelin puistopolkua ja kiitin vierain kielin Herraa, niin kuulin selvän käskevän äänen: ”Seis Leif, ei askeltakaan!” Seisahduin heti ja silloin takaani oikealta ajoi neljän miehen avoauto hurjaa vauhtia vieritseni niin, että auton vasen etuosa pyyhkäisi kevyesti housunlahjettani. He olivat kännissä ja ajoivat vain jalankulkijoille sallittua puistopolkua huutaen hävyttömyyksiä. Ellei enkeli olisi sanonut minulle ”Seis..jne!”, niin olisin pahasti loukkaantunut tai kuollut yliajettuna! Paholaista näet raivostutti Postissa Herran enkelin kautta saamani apu! Lue Ps. 34:8 

”YHWH:n enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.”

Upea kevättakki!

Olin etukäteen rukoillut Herralta apua kevättakin ostoon, sillä minun on aina vaikeaa päättää mitä vaatteita ostan. Haluan näet upean, kestävän ja halvan. Se on useimmiten vaikea yhtälö :) Kun tulin Kungens Kurvaan ja menin Domuksen tavaratalon miesten vaateosastolle, niin joku oli jättänyt upean kevättakin takkien päälle levälleen. Se oli jäännösvaatteena erikoistarjouksessa ja kuulin taas Herran äänen sisälläni: ”Tuo on sinua varten!” Kun kokeilin sitä päälleni, niin se sopi täysin minulle ja myös kukkarolleni, sillä hinta oli 199 kr ja olin edeltä rukouksissani sanonut Herralle, etten tahdo maksaa takista 200 kr enempää!

Lähes 30 vuotta myöhemmin isänikin ihmetteli, että mistä olin ostanut noin hienon kevättakin(?)

Kerroin koko tapauksen hänelle ja hän kuunteli tarkoin minua ja ehkä myös uskoi(?)

Ensi kerralla kerron, mitä muuta hengellistä tapahtui noihin aikoihin. Kyseessä on todella jänniä tapauksia! Kirjoituksen nimi: Tukholmassa 1984-85

Nyt on jälleen se hetki illasta, jolloin te muut kerrotte Raamatun kohdista, jotka ovat eläneet teille!

Olkaa hyvät J

Osa 30: Lähtövalmisteluja 1982

Esipuhe

Aiemmin olen jo kertonut lähimmän esimieheni ottaneen salaa lopputilin, mutta Adonai Yeshuan näyttäneen sen minulle unessa edellisyönä. Hän tietää etukäteen ihmisten salaisuudet ja ajatukset! Sain ”unennäkijän” tittelin tuon johdosta ja havaitsin työkavereitteni kunnioittavan minua, kuten seuraavasta ilmenee.

Olenko sopiva?

Muuan fiksu kaveri tiimistämme, nimeltään Timo, tuli kerran luokseni, sulki oven takanaan, etteivät muut kuulisi keskusteluamme ja sanoi: ”Hei Lefa, tekninen johtaja ehdotti minulle, että ottaisin vastaan tämän projektin johtajuuden. Mitä mieltä sinä olet siitä, olenko mielestäsi siihen sopiva?” Vastasin välittömästi: ”Hienoa, että johtaja ehdotti sitä juuri sinulle, sillä olet mielestäni koko tiimistämme kaikkein sopivin siihen. Olet ollut projektissa mukana alusta alkaen ja osaat huomioida hyvin tiimin jäsenten mielipiteet!”

Näin unen Timosta 

Menin sinä päivänä kotiin ja illalla levolle. Näin yöllä unen Timosta ja siitä, miten hänen tulisi käymään tuon tiimin johdossa. Minulle näytettiin, että kaikki sujui alussa aivan loistavasti, mutta sitten alkoi tulla valtavia ongelmia, johtuen siitä, ettei Timolle kerrottu riittävästi taustatietoja ja Timo epäonnistui täysin!

Varoitin Timoa

Heti seuraavana työpäivänä, joka oli maanantai menin vuorostani Timon työhuoneeseen ja suljin oven takanani pyytäen pienen hetken aikaa jutella. Kerroin hänelle unen ja sanoin lopuksi: ”Minun mielipiteeni oli se, minkä kerroin, mutta uskon Herran tahtoneen unessani varoittaa sinua, ettet joutuisi ikävyyksiin!” Timo vastasi: ”Kiitos, että varoitit minua, sillä pyysin alunperinkin tekniseltä johtajalta aikaa harkita tuota ehdotustaan viikonlopun yli, koska olen koko ajan ollut erittäin epävarma tekemään ratkaisua ja minusta on tuntunut, että hommaan on koira haudattuna. Älä kerro muille tästä keskustelustamme, sillä nyt päätän, etten ota työtä vastaan ja kerron sen johtajalle.” Sopiva Raamatunjae: Jer. 23:28 
"Se profeetta, jolla on uni, kertokoon unensa;…sanoo YeHoWaH!”

Ylistyksen puolituntinen

Kävin siihen aikaan Espoon Heikinkillassa kokoontuvien hellareiden kokouksessa ja lauloin sen kuorossa toista tenoria. Kuoro oli nuorehko ja todella hyvä, säestäjää ja johtajaa myöten. Olin varmaan heikoin lenkki siinä, mutta minua tarvittiin siksi, etteivät kuulijat olisi luulleet kuoroa enkelikuoroksi J Sain sydämelleni ehdottaa viikoittaisten kokousten lisäksi lauantain EV-kokouksen jälkeen ensin pienen 15 min pituisen tauon, jona aikana halukkaat voisivat poistua salista ja jäljelle jäisivät vain ne, jotka itse haluavat viettää ylistyksen puolituntista, jona aikana olisi lupa vain ylistää ja kiittää Herraa ja kaikilla olisi lupa vuorollaan mennä mikrofonin ääreen tuomaan kiitosta Herralle. Srk:n vanhemmisto otti ehdotukseni ilolla vastaan ja tuo kokous järjestettiin heti seuraavan viikon lauantaina.

Kiitoksia naisilta

Pari naista tuli kertomaan minulle olevansa hyvin kiitollisia ehdotuksestani. He kertoivat ehdottaneensa samaa jo pari vuotta sitten, mutta nyt varmaan srk:n johto ymmärsi ehdotuksen olevan todella Herralta J Hienoa, että naiset olivat tehneet ’pioneerityön’ jo edeltä ja sain jatkaa samaa tietä eteenpäin. HalleluYah! Sopiva raamatunjae: Ps. 150:6 
Kaikki, joissa henki on, ylistäkää YeHoWaa! HalleluYah!

Irtisanoutuminen

Kun olin ollut töissä Orion Yhtymä Oy Analytica’ssa jo lupaamani minimiajan yli ja 3 v 3 kk oli tullut täyteen, niin sanoin itseni 1 kk:n irtisanoutumisajalla irti töistä 31.5.1982. Minulle oli tarjottu projekti-insinöörin tointa ja palkkaani olisi nostettu, mutta Herralle asettamani merkki osoitti sen, ettei ollut Hänelle otollista jatkaa tuossa työpaikassa kauempaa. Koko tiimin työt olivat toistuvasti epäonnistuneet ja niin täysin käsittämättömällä tavalla, josta syystä toimestaan eronnut esimieheni sanoutui noin 2 kk ennen minua irti toimestaan, luullen työpaikan olevan noiduttu. Kerroin häntä koskeneesta unestani edellisessä kirjoituksessani. Sovin johtajan kanssa, että irtisanoutumiseni pidetään salassa viimeiseen viikkoon asti. Sopiva Raamatunjae: Saarn. 3:1 
"Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla."

Profetia Heikinkillassa

Kun menin tuolla samalla viikolla irtisanoutumiseni jälkeen lauantaikokoukseen, jossa pidettiin ensi kertaa se ”Ylistyksen puolituntinen”, niin koin Adonai Yeshuan Pyhän Hengen olevan väkevänä läsnä. Kokouksen jälkeen muuan fiksun tuntuinen nuori nainen tuli luokseni ja sanoi: ”Lefa, näin sanoo sinulle Herra: ’Se päätös, jonka olet tehnyt, on minun tahtoni!” Olin hyvin hämmästynyt! Sain autokyydin siltä toiselta tenorilta ja kysyin häneltä ja vaimoltaan: ”Kuka se nuori nainen oli, joka tuli juttelemaan kokouksen jälkeen kanssani?” He sanoivat yhteen ääneen: ”Se oli se Peräkylän Leena ja jos hän toi sinulle profetian, niin se on varmasti Herralta!” En näet tuntenut Leenaa vielä, koska olin ollut niin vähän aikaa tuossa seurakunnassa. En tuntenut juuri muitakaan, kuin vain muutaman kuorolaisen. Lue jae 1. Kor. 14:3 

Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehotukseksi ja lohdutukseksi.

Ei voi olla Herrasta!

Kun kerroin heille, mitä Leena oli minulle profetoinut ja miten olin pari päivää aiemmin irtisanoutunut työstäni ja olevani varma siitä, että Herra oli tuon profetian kautta vahvistanut minun uskoani, niin he huusivat yhteen ääneen: ”Se profetia ei ainakaan voi olla Herrasta!” :) Minua nauratti se, sillä ymmärsin heidän sillä osoittaneen minulle, etteivät olisi halunneet minun lähtevän sieltä ja muuttavan Tukholmaan, mistä heille myös mainitsin tuolla autoreissulla. Uskonveljeni jäi taas yksin laulamaan tenoria, olin siitä pahoillani. Uskon kuitenkin Herran lähettäneen minun tilalleni toisen hänelle kaveriksi. Sainkin kuulla, että Herra oli myöhemmin lähettänyt noiden hellarien pieneen kotipiiriin peräti kuusi uutta miestä! Mä vitsailinkin heille, että tarvittiin peräti kuusi miestä täyttämään jälkeeni jättämäni tyhjiö :)

Lähtövalmisteluja

Olin jo edeltä soittanut ja sopinut Jaakobin ja tämän vaimon kanssa muuttavani heidän luo Tukholmaan heinäkuun alussa. Jätin haikeat jäähyväiset työkavereilleni, Heikinkillan kuorolaisille ja muille tutuille siinä srk:ssa ja kaikille Hesassa asuville uskonystävilleni. Lahjoitin osan huonekaluistani tutuille ja kuskasin huonot kaatopaikalle. Jälleen kerran kaikki maallinen irtaimistoni mahtui isoon matkalaukkuun ja pieneen olkalaukkuun. Olin saanut työsuhdeasuntona kivan yksiön Espoon Kuitinmäestä, Kuunsirpin varrelta. Asuin sen ylimmässä, 8.:ssa kerroksessa.
Todella upea näköala suoraan länteen, havumetsää silminkantamattomiin!

Muutto Tukholmaan

Jaakob tuli satamaan minua vastaan ja siirryimme hänen luokseen Bollmora Centrumiin, Tukholmasta lounaaseen noin 15 km. Oli kesä parhaimmillaan. Hakeuduin osapäivätöihin Jaakobin avustuksella. Hänkin teki samantapaisia osapäivätöitä aluksi ja siirtyi lopulta huolehtimaan Tukholman ison Filadelfia-srk:n ylläpidosta. Siinä olikin hommaa yhdelle ainoalle kalustonhoitajalle! Kyseessä oli entinen posliini-tehdas, joka oli kunnostettu Pohjoismaiden suurimmaksi, 6000 henkeä vetäväksi mammutti-srk:ksi! Pian tutustuin Tukholman suomenkieliseen Helluntai-srk:aan ja kun koin sen toiminnan olevan raitista, niin liityin siihen ja aloin laulaa kuorossa tenoria muutaman muun tenorin kanssa. Sain sieltä hyviä ystäviä, joista osa on minulle läheisiä edelleenkin ja pidämme yhteyttä (nyt 20.2.2013 vielä yli 30 vuoden jälkeenkin!).

Työtä ja opiskelua

Tein sekalaisia töitä ja opiskelin Ruotsia vieraana kielenä vapaa-aikoinani ohjatulla kielikurssilla vaadittavat 240 h, joka oli edellytyksenä AMU-Centerin pitemmälle kielikurssille ja ammatintäydennyskursseille, jolta ajalta Ruotsin valtio maksoi tyydyttävää palkkaa. Vapaa-aikoina evankelioimme ja pidimme pienimuotoisia kotikokouksia. Muutin erään ruotsalaisen Frikyrkan’issa pianoa soittavan Lars-nimisen uskonveljen kaksioon tarkoituksena sen kautta saada mahdollisuus vuokrata oma kaupungin vuokrahuoneisto. En näet ollut Ruotsin kansalainen, enkä ole vaihtanut Suomen kansalaisuuttani koskaan pois. Kun Lars avioitui Mariansa kanssa, niin sain sen haluamani oman vuokrahuoneiston Huddingesta, Röntgenvägen 3:n varrelta, 12.:sta krs:sta. Kyseessä oli kiva 24 m2 yksiö, jossa oli keittokomero ja iso WC+kph ja vuokra oli vain 800 kr/kk. Ikkunasta vasemmalle katsoen näkyi osa Pohjoismaiden suurinta sairaalaa: Huddinge Sjukhus'ia.
Jälleen upea näköala suoraan länteen, havumetsää silminkantamattomiin!

Ensi kerralla kerron, mitä muuta tein työkseni ja miten lopulta pääsin AMU-Centerin kurssille ja mitä hengellisiä tehtäviä Adonai Yeshua siellä minulle uskoi. Kirjoituksen nimeksi sopii: Tukholmassa 1982-83

Nyt on teille muille tullut aika kertoa, mitkä Raamatunkohdat ovat tulleet teille eläviksi jossain vaiheessa elämänne varrella!

Olkaa hyvät, kuuntelen J

Osa 29: Vapaa-ajan ihmeitä 1980

Esipuhe

Sinä aikana, jolloin työskentelin Orion Yhtymä Oy Analytica’ssa, tapahtui vapaa-aikoinani useita ihmeitä ja kerron niistä tänään vain kolme suurinta ja taustoitan lyhyesti niiden tapahtumamaiseman.

Viivytystä

Olin hyvien uskonystävieni Rauno ja Lea Siltaloiden luona Kalevankadun varrella ja ihmettelin, miksi Pyhä Henki ei laskenut minua lähtemään kotiin, vaikka oli jo myöhäinen ja meidän kaikkien piti mennä seuraavana aamuna töihin(?) Kun kerroin tuntemuksestani Siltaloille, niin he kokivat ihan samoin, etten saanut lähteä vielä, vaikka meillä kaikilla olivat silmät puolitangossa eli meitä nukutti, mutta tahdoimme olla kuuliaisia Herralle. Noin klo 23:30 koin yhtäkkiä, kuten Siltalatkin, että nyt on aika lähteä kotiin! Pian se syy viivytykseen paljastui:

Sinikan kohtaaminen

Kun kävelin Fredaa Iso-Roobertinkatua kohti, niin tunsin selvän Pyhän Hengen kehotuksen: ”Hiljennä vauhtia ja pysähdy, sillä tuolla nuorella vaaleahiuksisella tytöllä, toisella puolen katua, on sinulle asiaa.” Pysähdyin ja odotin, kun se nuori hento tyttö tuli ujosti minun luokseni ja sanoi aralla äänellä: ”Anteeksi, että häiritsen teitä, mutta voisitteko neuvoa minulle, missä on Liisankatu, sillä olen Mäntästä kotoisin ja nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä?” Sanoin hänelle: ”Voin kyllä, mutta se on toisella puolen kaupunkia ja olisi hankalaa neuvoa sinulle, millä kulkuneuvoilla sinne parhaiten pääsisit ja niiden aikataulut ovat nyt jo hyvin harvat. Ehdotan, että menemme sinne kävellen, jos jaksat kävellä noin 2 km.” Hän jaksoi.

Osoite oli väärä

Kun tulimme Liisankadulle, niin sellaista talonumeroa kuin 26 ei ollut edes olemassa, sillä suurin numero oli 16! Sinikka oli murheellisen näköinen ja sanoi, että oli saanut äidiltään tuon osoitteen ja että hänen äitinsä oli töissä Viking Linellä. Sanoin Sinikalle: ”Älä ole murheellinen, sillä minä olen aidosti kristitty mies ja kun on tulossa kylmä yö, niin en tahdo jättää sinua taivasalle palelemaan. Tule asunnolleni, niin teen sinulle siskonpetin lattialle ja saat nukkua luonani. Teen illalla sinulle kartan, miten löydät Viking Linen terminaaliin ja kun lähden aamulla töihin, niin sinä saat nukkua rauhassa riittävästi, koska olet väsynyt harhailtuasi täällä koko illan myöhään yöhön. Sopiiko?” Hän suostui ja menimme asunnolleni.

Kortti Sinikalta

Sinikka oli aidosti ihmeissään siitä, että asuntoni oli niin vaatimaton. Hän sanoi aamulla: ”En voi käsittää, että joku voi asua näin vaatimattomassa asunnossa(?)” Minä nauroin makeasti hänelle ja kerroin, etteivät ulkonaiset asiat merkitse minulle niin paljoa, kuin hengelliset todellisuudet ja elämä rakkaan Vapahtajani Jeesuksen yhteydessä on rikasta ja huomioni on kiintynyt Häneen. Sinikka jäi hyvin mietteliääksi lähtiessäni töihin. Hän oli painanut lähtiessään ulko-oven lukkoon ja sain noin kuukauden kuluttua häneltä kortin, jossa luki: ”Löysin äitini satamasta. Kiitos yösijasta ja ilta- ja aamupalasta. / Terveisin: Sinikka”. Sinikka oli vain 14-vuotias kaunis tyttö ja oli talvi. Asuntoni oli tilapäinen, vaatimaton palvelijan huone omalla sisäänkäynnillä. Sen tapetit olivat varmaan 50 vuotta vanhoja kalsean kellertäviä ja ainoasta ikkunasta näki sisäpihan toisella puolella olevan tumman peltikaton. Huoneeseen tuli vain kylmä vesi. Onneksi siinä oli oma vessa :)

Nuotenkokous Saalemissa

Menin erään kaverini kanssa eräänä lauantai-iltana Saalemiin, nuorten kokoukseen. Minua häiritsi siellä kovaääninen ja rikkonainen musiikki, vaikka kuoro lauloikin oikein hyviä hengellisiä lauluja. Näin heti seuraavana yönä unen, että menin viemään pelastussanomaa ihanassa kesämaisemassa. Minulla oli Uusi Testamentti povitaskussa ja olin hirveän väsynyt kävellessäni oikealta vasemmalle kaartuvaa hiekkatietä. Näin tienviitasta sen nimen Nuolitie ja osoitteena oli Nuolitie 6. Koputin ulko-ovea ja hyvin itkeneen näköinen vanha kalpea nainen avasi oven. Uni päättyi siihen. Muistin hyvin sen herätessäni ja ihmettelin?

Nuolitie 6

Minulla ei ollut aavistustakaan, missä sellainen tie sijaitsee, mutta käytin loogista ajattelua ja tulin siihen tulokseen, että varmaankin Hesassa. Kun katsoin puhelinluettelon karttaa, niin siellä se oli, Pitäjänmäen Reimarlassa. Päätin samana päivänä mennä siihen osoitteeseen Raamattu mukanani. Outoa oli se, että unessa oli kesämaisema, mutta nyt oli sydäntalvi? Kun kävelin Nuolitietä, niin se kaartui juuri siten, kuin unessa näin, vaikken ollut koskaan aiemmin kävellyt Reimarlassa tai muutenkaan liikkunut siellä. Nuolitie oli siihen aikaan omakotitaloaluetta. Soitin ovikelloa ja unen mukainen nainen avasi oven.

Murheellinen leski

Nainen oli jäänyt leskeksi vain 2 viikkoa aiemmin ja lapsia hänellä ei ollut. Hänen hyvin pitkäaikainen ainoa vuokralainenkin oli kuollut noin kuukautta aiemmin. Nainen oli juuri aikeissa lähteä ostamaan hautaseppelettä miehensä haudalle, joten sovimme, että palaan hänen luokseen parin päivän kuluttua. Kun palasin sinne, niin nainen laittoi takkaan valkean ja istuimme juttelemaan. Tehtäväni oli lohduttaa häntä. Olin ostanut tilaisuuteen sopivan ohuehkon hengellisen kirjan muistaakseni nimeltään: ”Kun läheisesi nukkuu pois”. Nainen kertoi, ettei hänen miehensä ollut koskaan tupakoinut, eikä käyttänyt alkoholia. Silti mies sairastui keuhkosyöpään ja oli kotona kuollessaan vain noin 30 kg painoinen. Nainen ei ollut uskovainen, mutta kertoi lapsena käyneensä helluntailaisten telttakokouksessa ja piti siellä lauluista. Sopiva Raamatunkohta:
”Hän on…lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä.” Jes. 61:1

Salainen diili

Asuessani Iso-Roballa oli työmatkani hankala ja se vei kauan suuntaansa. Rukoilin Etelä-Korealaisen Yonggi Cho’n kirjan ”Luova usko” innoittamana uskonrukouksen. Kuvailin millaisen auton haluan ja perustelin miksi. Lupasin myös kuskata tarvittaessa uskovia hengellisiin kokouksiin. Pyysin taivaan Isää Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä antamaan minulle ilmaiseksi tarkoin kuvailemani auton noin kuukauden kuluessa ja kiitin siitä, että olen jo uskon kautta sen saanut. HalleluYah! En maininnut sanallakaan asiasta yhdellekään ihmiselle, sillä tämä oli minun ja Herrani salainen diili. Päätin, etten kertaakaan uudelleen rukoile, koska silloinhan epäilisin jo saaneeni auton. Siksi päätin ainoastaan kiittää siitä kerran päivässä ja aina kun asia tuli mieleeni, sen kuun loppuun asti. Sitten sanoin Herralle: ”Asia on Sinun edessäsi ja saat nyt tehdä sille mitä Sinä tahdot, enkä muistuta tästä asiasta enää Sinulle sanallakaan ja unohdan nyt koko asian.”

Kutsu Karhupuistoon

Sain noin viikko tuon jälkeen soiton ja eräs uskonveli nimeltä Rauno kysyi, että voisinko mennä heti Karhupuistoon, Kallioon? Lupasin mennä ja sovimme ajan. Kun tulin sinne, niin Rauno huusi minua tulemaan luokseen. Hän istui valkoisessa Ford Anglia merkkisessä kätevässä henkilöautossa ja pyysi minua istumaan ajajan paikalle ja tekemään pienen kaupunkikierroksen sillä. Myös uskonveli Hannu oli takapenkillä. Sanoin lenkin jälkeen, että tämähän on kätevä kaupunkiajossa! Rauno sanoi omistavansa sen ja kysyi: ”Lefa, tahdotko tämän omaksesi?” Sanoin, että mietin asiaa 10 s ja kysyin hiljaa sydämessäni: ”Herra, onko tämä auto Sinulta?” Hän vastasi: ”Täsmäävätkö kaikki tuntomerkit?” Ne täsmäsivät täysin! Sanoin sitten: "Tahdon, koska tiedän tämän varmasti tulevan Herralta! Kiitos sulle Rauno ja ylistys Herralle!" Rauno antoi sen minulle täysin ilmaiseksi! Ford Anglia vm. 1968, AJU-721, täysin moitteeton! (Minulla on siitä valokuva muistona ja siitä TEM-laitteesta 40 KV potentiometrineen ja automaattisesta verianalysaattorista, samoin myös työkavereista Orion Yhtymä Oy, Orion Analytica'ssa.)

Taustaa autolle

Rauno oli saanut auton ilmaiseksi eräältä naiselta, jonka oli johdattanut uskoon. Nainen oli pitänyt autoa vuosikaudet maaseudulla ladossa, eikä uskaltanut ajaa sillä kaupungissa. Hän suorastaan pakotti Raunon ottamaan sen auton, koska oli niin onnellinen tultuaan Raunon avustamana uskoon. Rauno oli työtön, eikä hänellä ollut varaa pitää henkilöautoa. Hän sai aina halutessaan vuokrata auton kuin auton käyttöönsä kaverinsa autonvuokrausfirmasta ja hänen piti maksaa ainoastaan polttoaineen kulutuksesta. Siksi Rauno alkoi rukoilla, että kenelle Herra oli tarkoittanut sen auton?

Kolmena päivänä hän sai rukoillessaan selvän vastauksen, että ”Anna se Lefalle!” Hän ajatteli, että Lefalla on hyvä duuni, joten hänellä on kyllä varaa ostaa auto. Lopulta Rauno päätti kuitenkin kysyä asiaa suoraan minulta ja kutsui minut ajamaan autollaan. Kun kerroin Raunolle, että olin rukoillut reilu kuukausi aiemmin juuri tällaista autoa ja ettei minulla ollut varaa ostaa edes käytettyä autoa, koska olin sopinut Herran kanssa EV-työn kannatuksesta tietyllä summalla säännöllisesti. Silloin Rauno ymmärsi asian olevan Herran tahto. Hän iloitsi päästessään eroon autostaan, kuten se nainen ja minä riemuitsin siitä, että sain sen. HalleluYah! Mainittakoon lopuksi, että minä olin aikoinaan yhtenä välikappaleena johdattamassa Raunoa uskoon.

Kun tuli sitten aika muuttaa Suomesta Ruotsiin 1982, niin annoin sen auton ilmaiseksi Hesassa kahdelle Pelastusarmeijan miesupseerille, jotka käyttivät sitä eri puolilla Etelä-Suomea, esittäessään kokouksissa ”Tuhlaajapoika”-nimistä filmiä EV-työssään. Tähän sopii hyvin Raamatunjae: Matt. 10:8c ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!”

Ensi kerralla kerron kirjoituksessani aiheesta: Lähtövalmisteluja 1982

Nyt on taas se hetki, jolloin te muut saatte kertoa Raamatunkohdista, jotka ovat alkaneet elää jossain vaiheessa elämäänne!

Kertokaa ihmeessä niistä J