tiistai 19. helmikuuta 2013

Osa 30: Lähtövalmisteluja 1982

Esipuhe

Aiemmin olen jo kertonut lähimmän esimieheni ottaneen salaa lopputilin, mutta Adonai Yeshuan näyttäneen sen minulle unessa edellisyönä. Hän tietää etukäteen ihmisten salaisuudet ja ajatukset! Sain ”unennäkijän” tittelin tuon johdosta ja havaitsin työkavereitteni kunnioittavan minua, kuten seuraavasta ilmenee.

Olenko sopiva?

Muuan fiksu kaveri tiimistämme, nimeltään Timo, tuli kerran luokseni, sulki oven takanaan, etteivät muut kuulisi keskusteluamme ja sanoi: ”Hei Lefa, tekninen johtaja ehdotti minulle, että ottaisin vastaan tämän projektin johtajuuden. Mitä mieltä sinä olet siitä, olenko mielestäsi siihen sopiva?” Vastasin välittömästi: ”Hienoa, että johtaja ehdotti sitä juuri sinulle, sillä olet mielestäni koko tiimistämme kaikkein sopivin siihen. Olet ollut projektissa mukana alusta alkaen ja osaat huomioida hyvin tiimin jäsenten mielipiteet!

Näin unen Timosta 

Menin sinä päivänä kotiin ja illalla levolle. Näin yöllä unen Timosta ja siitä, miten hänen tulisi käymään tuon tiimin johdossa. Minulle näytettiin, että kaikki sujui alussa aivan loistavasti, mutta sitten alkoi tulla valtavia ongelmia, johtuen siitä, ettei Timolle kerrottu riittävästi taustatietoja ja Timo epäonnistui täysin!

Varoitin Timoa

Heti seuraavana työpäivänä, joka oli maanantai menin vuorostani Timon työhuoneeseen ja suljin oven takanani pyytäen pienen hetken aikaa jutella. Kerroin hänelle unen ja sanoin lopuksi: ”Minun mielipiteeni oli se, minkä kerroin, mutta uskon Herran tahtoneen unessani varoittaa sinua, ettet joutuisi ikävyyksiin!” Timo vastasi: ”Kiitos, että varoitit minua, sillä pyysin alunperinkin tekniseltä johtajalta aikaa harkita tuota ehdotustaan viikonlopun yli, koska olen koko ajan ollut erittäin epävarma tekemään ratkaisua ja minusta on tuntunut, että hommaan on koira haudattuna. Älä kerro muille tästä keskustelustamme, sillä nyt päätän, etten ota työtä vastaan ja kerron sen johtajalle.” Sopiva Raamatunjae: Jer. 23:28 
"Se profeetta, jolla on uni, kertokoon unensa;…sanoo YeHoWaH!”

Ylistyksen puolituntinen

Kävin siihen aikaan Espoon Heikinkillassa kokoontuvien hellareiden kokouksessa ja lauloin sen kuorossa toista tenoria. Kuoro oli nuorehko ja todella hyvä, säestäjää ja johtajaa myöten. Olin varmaan heikoin lenkki siinä, mutta minua tarvittiin siksi, etteivät kuulijat olisi luulleet kuoroa enkelikuoroksi J Sain sydämelleni ehdottaa viikoittaisten kokousten lisäksi lauantain EV-kokouksen jälkeen ensin pienen 15 min pituisen tauon, jona aikana halukkaat voisivat poistua salista ja jäljelle jäisivät vain ne, jotka itse haluavat viettää ylistyksen puolituntista, jona aikana olisi lupa vain ylistää ja kiittää Herraa ja kaikilla olisi lupa vuorollaan mennä mikrofonin ääreen tuomaan kiitosta Herralle. Srk:n vanhemmisto otti ehdotukseni ilolla vastaan ja tuo kokous järjestettiin heti seuraavan viikon lauantaina.

Kiitoksia naisilta

Pari naista tuli kertomaan minulle olevansa hyvin kiitollisia ehdotuksestani. He kertoivat ehdottaneensa samaa jo pari vuotta sitten, mutta nyt varmaan srk:n johto ymmärsi ehdotuksen olevan todella Herralta J Hienoa, että naiset olivat tehneet ’pioneerityön’ jo edeltä ja sain jatkaa samaa tietä eteenpäin. HalleluYah! Sopiva raamatunjae: Ps. 150:6 
Kaikki, joissa henki on, ylistäkää YeHoWaa! HalleluYah!

Irtisanoutuminen

Kun olin ollut töissä Orion Yhtymä Oy Analytica’ssa jo lupaamani minimiajan yli ja 3 v 3 kk oli tullut täyteen, niin sanoin itseni 1 kk:n irtisanoutumisajalla irti töistä 31.5.1982. Minulle oli tarjottu projekti-insinöörin tointa ja palkkaani olisi nostettu, mutta Herralle asettamani merkki osoitti sen, ettei ollut Hänelle otollista jatkaa tuossa työpaikassa kauempaa. Koko tiimin työt olivat toistuvasti epäonnistuneet ja niin täysin käsittämättömällä tavalla, josta syystä toimestaan eronnut esimieheni sanoutui noin 2 kk ennen minua irti toimestaan, luullen työpaikan olevan noiduttu. Kerroin häntä koskeneesta unestani edellisessä kirjoituksessani. Sovin johtajan kanssa, että irtisanoutumiseni pidetään salassa viimeiseen viikkoon asti. Sopiva Raamatunjae: Saarn. 3:1 
"Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla."

Profetia Heikinkillassa

Kun menin tuolla samalla viikolla irtisanoutumiseni jälkeen lauantaikokoukseen, jossa pidettiin ensi kertaa se ”Ylistyksen puolituntinen”, niin koin Adonai Yeshuan Pyhän Hengen olevan väkevänä läsnä. Kokouksen jälkeen muuan fiksun tuntuinen nuori nainen tuli luokseni ja sanoi: ”Lefa, näin sanoo sinulle Herra: ’Se päätös, jonka olet tehnyt, on minun tahtoni!” Olin hyvin hämmästynyt! Sain autokyydin siltä toiselta tenorilta ja kysyin häneltä ja vaimoltaan: ”Kuka se nuori nainen oli, joka tuli juttelemaan kokouksen jälkeen kanssani?” He sanoivat yhteen ääneen: ”Se oli se Peräkylän Leena ja jos hän toi sinulle profetian, niin se on varmasti Herralta!” En näet tuntenut Leenaa vielä, koska olin ollut niin vähän aikaa tuossa seurakunnassa. En tuntenut juuri muitakaan, kuin vain muutaman kuorolaisen. Lue jae 1. Kor. 14:3 
Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehotukseksi ja lohdutukseksi.

Ei voi olla Herrasta!

Kun kerroin heille, mitä Leena oli minulle profetoinut ja miten olin pari päivää aiemmin irtisanoutunut työstäni ja olevani varma siitä, että Herra oli tuon profetian kautta vahvistanut minun uskoani, niin he huusivat yhteen ääneen: ”Se profetia ei ainakaan voi olla Herrasta!” :) Minua nauratti se, sillä ymmärsin heidän sillä osoittaneen minulle, etteivät olisi halunneet minun lähtevän sieltä ja muuttavan Tukholmaan, mistä heille myös mainitsin tuolla autoreissulla. Uskonveljeni jäi taas yksin laulamaan tenoria, olin siitä pahoillani. Uskon kuitenkin Herran lähettäneen minun tilalleni toisen hänelle kaveriksi. Sainkin kuulla, että Herra oli myöhemmin lähettänyt noiden hellarien pieneen kotipiiriin peräti kuusi uutta miestä! Mä vitsailinkin heille, että tarvittiin peräti kuusi miestä täyttämään jälkeeni jättämäni tyhjiö :)

Lähtövalmisteluja

Olin jo edeltä soittanut ja sopinut Jaakobin ja tämän vaimon kanssa muuttavani heidän luo Tukholmaan heinäkuun alussa. Jätin haikeat jäähyväiset työkavereilleni, Heikinkillan kuorolaisille ja muille tutuille siinä srk:ssa ja kaikille Hesassa asuville uskonystävilleni. Lahjoitin osan huonekaluistani tutuille ja kuskasin huonot kaatopaikalle. Jälleen kerran kaikki maallinen irtaimistoni mahtui isoon matkalaukkuun ja pieneen olkalaukkuun. Olin saanut työsuhdeasuntona kivan yksiön Espoon Kuitinmäestä, Kuunsirpin varrelta. Asuin sen ylimmässä, 8.:ssa kerroksessa.
Todella upea näköala suoraan länteen, havumetsää silminkantamattomiin!

Muutto Tukholmaan

Jaakob tuli satamaan minua vastaan ja siirryimme hänen luokseen Bollmora Centrumiin, Tukholmasta lounaaseen noin 15 km. Oli kesä parhaimmillaan. Hakeuduin osapäivätöihin Jaakobin avustuksella. Hänkin teki samantapaisia osapäivätöitä aluksi ja siirtyi lopulta huolehtimaan Tukholman ison Filadelfia-srk:n ylläpidosta. Siinä olikin hommaa yhdelle ainoalle kalustonhoitajalle! Kyseessä oli entinen posliini-tehdas, joka oli kunnostettu Pohjoismaiden suurimmaksi, 6000 henkeä vetäväksi mammutti-srk:ksi! Pian tutustuin Tukholman suomenkieliseen Helluntai-srk:aan ja kun koin sen toiminnan olevan raitista, niin liityin siihen ja aloin laulaa kuorossa tenoria muutaman muun tenorin kanssa. Sain sieltä hyviä ystäviä, joista osa on minulle läheisiä edelleenkin ja pidämme yhteyttä (nyt 20.2.2013 vielä yli 30 vuoden jälkeenkin!).

Työtä ja opiskelua

Tein sekalaisia töitä ja opiskelin Ruotsia vieraana kielenä vapaa-aikoinani ohjatulla kielikurssilla vaadittavat 240 h, joka oli edellytyksenä AMU-Centerin pitemmälle kielikurssille ja ammatintäydennyskursseille, jolta ajalta Ruotsin valtio maksoi tyydyttävää palkkaa. Vapaa-aikoina evankelioimme ja pidimme pienimuotoisia kotikokouksia. Muutin erään ruotsalaisen Frikyrkan’issa pianoa soittavan Lars-nimisen uskonveljen kaksioon tarkoituksena sen kautta saada mahdollisuus vuokrata oma kaupungin vuokrahuoneisto. En näet ollut Ruotsin kansalainen, enkä ole vaihtanut Suomen kansalaisuuttani koskaan pois. Kun Lars avioitui Mariansa kanssa, niin sain sen haluamani oman vuokrahuoneiston Huddingesta, Röntgenvägen 3:n varrelta, 12.:sta krs:sta. Kyseessä oli kiva 24 m2 yksiö, jossa oli keittokomero ja iso WC+kph ja vuokra oli vain 800 kr/kk. Ikkunasta vasemmalle katsoen näkyi osa Pohjoismaiden suurinta sairaalaa: Huddinge Sjukhus'ia.
Jälleen upea näköala suoraan länteen, havumetsää silminkantamattomiin!

Ensi kerralla kerron, mitä muuta tein työkseni ja miten lopulta pääsin AMU-Centerin kurssille ja mitä hengellisiä tehtäviä Adonai Yeshua siellä minulle uskoi. Kirjoituksen nimeksi sopii: Tukholmassa 1982-83

Nyt on teille muille tullut aika kertoa, mitkä Raamatunkohdat ovat tulleet teille eläviksi jossain vaiheessa elämänne varrella!

Olkaa hyvät, kuuntelen J

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti