Osa 13: Ihmeitä EV73:n aikana

Esipuhe

Mainitsin edellisellä kerralla, että Suomen ensimmäinen Evankelioimiskongressi pidettiin vuoden 1973 keväällä. Korjaan asiaa siten, että siihen piti ilmoittautua keväällä, mutta se pidettiin kesä- ja heinäkuun taitteessa, koska sain sitä varten kesälomaa Insto Erkki Juva Ky:stä. Tuohon kongressiin osallistui kristittyjä yhteensä 166:sta erilaisista kristillisistä järjestöistä ja herätysliikkeistä, mukaan lukien järjestöihin ja herätysliikkeisiin kuulumattomat, jotka osallistuivat siihen yksityishenkilöinä, kuten minä. Joistakin herätysliikkeistä tuli osallistujia vain tarkkailujäsenen ominaisuudessa. Tilaisuus pidettiin Espoon Otaniemen TKK:n tiloissa, Dipolissa ja se kesti ainakin 3 päivää. Ilmoittauduin lisäksi kolmeen eri seminaariluentoon: Alkoholistit, Narkomaanit ja Poikkeavat yksilöt. Viime mainittuun ryhmään kuuluivat mm. neurootikot ja sukupuolisesti poikkeavat. Noita seminaareja veti suuresti arvostamani suomenjuutalainen uudestisyntynyt pappi, teologi, psykiatrian erikoislääkäri ja professori ja Suomen Kristillisen Liiton (SKL) kansanedustaja Asser Stenbäck (10.4.1913 - 5.2.2006).

Muuton lähestyessä

Meidän Jeesus-kommuunissa asuvien piti muuttaa sieltä pois kesäkuun viimeisenä päivänä. Muut kuusi nuorukaista olivat etsineet uuden asunnon jo hyvissä ajoin, koska tiesimme muuttoajankohdan jo 9 kk aiemmin. Koska olin saanut tuon asunnon vain rukoilemalla yliluonnollisella tavalla, niin päätin jälleen, etten etsi itse vuokra-asuntoa lehti-ilmoitusten, enkä asunnonvälitystoimistojen avulla, vaan ainoastaan rukoillen!

Yöllinen uninäky

En ollut saanut uudesta asunnostani vielä mitään ’merkkiä’ ylhäältä, kunnes juuri viimeisenä yönä ennen sitä päivää, jolloin meidän piti muuttaa pois, näin unen: Seisoin valtavalla sinertävällä peruskalliolla kädet taivasta kohden kohotettuina ja odotin jotakin. Pian näin jonkin pienen valopisteen keskitaivaalla. Se tuli vauhdilla lähemmäksi ja pyöri vinhaa vauhtia. Se pysähtyi aivan eteeni ja oli valkoisen lakanan kokoinen ja muotoinen. Siinä luki kissan korkuisin kirjaimin lyhenne: Ps. 6:8-9. Kun heräsin aamulla, tuntui kuin minua olisi isketty yöllä halolla päähän. Teetä juodessani mieleeni muistui uni ja otin heti Raamatun esiin ja luin nuo jakeet, jotka unessa näin: 8. Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden. 9. Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä YeHoWaH kuulee minun itkuni äänen. Aavistin, että uni liittyy varmaan asuntoon, jota odotin rukousvastauksena. Siksi odottelin hartaasti apua ylhäältä matkalaukku pakattuna puolipäivään saakka. Koska asunnosta ei kuulunut, niin päätin viedä matkalaukkuni Rautatieaseman tavarasäilöön ja menin Kristittyjen asunnonvuokraamoon ja vuokrasin sieltä kimppa-asunnon erään tuntemattoman miehen kanssa, sillä muita asuntoja ei ollut.

Tärkeä tiedotus!

Minun piti näet ehtiä Espoon Otaniemeen, seminaariin klo 14 alkaen. Saavuinkin sinne jopa hyvissä ajoin. Kävelin ajatuksissani väärään luentorakennukseen, Dipolin päärakennukseen. Kun olin juuri mikrofonin kohdalla, niin kuulin tiedotuksen: ”Tärkeä tiedotus kaikille konferenssiin osallistujille: ’Nuori mies saa heti asunnon! Ottakaa yhteys kansliaan!’” Kun kuulin viestin, niin tunsin selvästi Pyhän Hengen menevän väreillen kehoni lävitse ja todistavan, että kyseessä olisi ollut juuri se asunto, jota olin rukoillut! Valitettavasti olin jo vuokrannut toisen ja maksanut siitä vuokrankin, joten jos olisin uskossa odottanut muutaman tunnin lisää, niin olisin saanut kokea jälleen ihmeen ja olla Herran selvässä johdatuksessa. Mitä meidän tulisi tuosta oppia? Meidän tulisi oppia luottamaan Herraan silloinkin, kun näyttää siltä, ettei Hän mitenkään enää ehtisi apuun! Minua todella harmitti se, etten luottanut Herraan, joka näytti minulle sen unenkin juuri tuota päivää vasten yöllä.

Vuokraamani asunto

Sain tuta, mitä oli mennä harhaan Herran suunnitelmasta. Sen uuden asunnon omisti muuan keski-ikäinen nainen, jonka luona kävi yövieraina nuorta ja vanhaa miestä. Asunto oli iso yksiö, jonka keittiössä nainen asui. Minä asuin ison huoneen makuualkovissa verhojen takana ja samassa huoneessa asui muuan mies, joka raahasi huoneeseen naisia yöksi ja oli mahdotonta nukkua kuulematta ääniä öisistä lemmenleikeistä! Koko huoneistoa riivasi haureuden henget. Minua todella oksetti! Saarnasin miehelle totista parannusta.

Kävi ilmi, että mies oli helluntailaistaustainen ja häntä hävetti tuo syntielämänsä. Hän sai ajanmittaan työsuhdeasunnon ja muutti sieltä pois. Erosimme hyvinä ystävinä ja hän sanoi alkavansa etsiä Herraa.

Naisen sairaus

Vuokraemäntä sairasti vakavaa tautia ja eräänä iltana juuri ennen levolle menoaan hän koputti huoneeni ovea ja sanoessani ’Niin?’, hän kurkisti sisälle ja sanoi: ”Minulla on jo pitkälle kehittynyt Parkinsonin tauti ja voin nyt erittäin pahoin, eikä minulla ole lääkkeitä jäljellä. Jos tauti yltyy yöllä, niin voisitko soittaa ambulanssin, jos pyydän silloin apua?” Vastasin myöntävästi. Kun nainen meni keittiöönsä, niin aloin rukoilla polvillani hänen puolestaan. Ensin rukoilin hiljaa vierain kielin ja sitten sidoin sen sairauden hengen. Lopulta käskin hiljaa sen väistyä Jeesuksen Nimessä. Sitten menin levolle ja nukuin hyvin. Aamulla nainen koputti jälleen ovea ja kun sanoin ’Niin?’, hän piipahti sisälle ja kysyi: ”Rukoilitko illalla minun puolestani?” Sanoin, että rukoilin. Hän sanoi, että silloin illalla kaikki kivut katosivat ja hän nukkui yönsä paremmin kuin pitkiin aikoihin ja ilman lääkkeitä!

Naisen uni

Kun nainen alkoi luottaa minuun kristittynä, niin hän kertoi nähneensä nuorena ollessaan unen: ”Hänet oli kutsuttu suuriin juhliin ja hän meni muotiliikkeeseen ostamaan iltapukua. Hän tahtoi mustan iltapuvun, mutta hänen ylleen puettiin väkisin lumivalkoinen iltapuku! Mitä uni mahtaa merkitä?” Tiesin heti sen merkityksen ja kerroin: ”Tahdoit mustan puvun, sillä se edustaa sinun ja muidenkin ihmisten luontaista mieltymystä syntiin, mutta kun sinut puettiin pakolla valkoiseen iltapukuun, se merkitsee sitä, että Herra on päättänyt pelastaa sinut jopa vastoin sinun omaa tahtoasi, koska olet tullut jo niin heikoksi ja Hän rakastaa sinua niin paljon! Olen pannut merkille sen, että sinussa on se Herrankin silmissä kaunis luonteenpiirre, että tunnet empatiaa kaikkia kärsiviä ihmisiä kohtaan.” Nainen alkoi itkeä. Hän kävi kerran hengellisessä kokouksessa kanssani ja koki Herran puhuttelevan häntä siellä.

Vaikka eksyinkin Herran johdatuksesta tuossa asuntoasiassa, niin Herra käytti minua armonsa ja anteeksiantonsa välikappaleena noiden suursyntisten parissa! Muutin Fabianinkadun varrelta Helsingin Konalaan Vähäntuvantien varrelle kohta tuon tapauksen jälkeen saatuani paremman asunnon Kristittyjen asunnonvälityksen kautta. Muutin siellä uuteen kaksioon, sen omistajan, erään siistin noin 50-vuotiaan poikamiehen luo, joka pian osoittautui homoksi. Kun kerroin olevani hetero ja tunnustava kristitty, niin sain olla rauhassa. Varoitin häntä tuollaisen synnin harjoittamisen seurauksista ja suosittelin hänelle Jeesuksen seuraamista. Asuin asunnossa vuoden 1975 kesään asti. Saman kerrostalon pihalla tapahtui keväällä 1974 suuri ihme, kun kerroin pikkulapsille Jeesuksesta. Kerron siitä ensi kerralla ja aiheen nimeksi sopii: Lasten usko on aitoa.

Nyt on teillä muilla vuoro kertoa, miten jokin Raamatunkohta on tullut eläväksi elämässänne.

Olkaapa hyvät, vaikenen ja alan kuunnella J