perjantai 11. tammikuuta 2013

Osa 19: Israel, Suomi, Ruotsi 1977

Esipuhe

Aikomukseni oli työskennellä kibbutsissa koko vuoden, mutta koska kieltäydyin työskentelemästä sapatteina, niin minulle järjestettiin äkkilähtö kibbutsista Israelin helteistä Suomen ankaraan talveen. Tunsin tulleeni väärin kohdelluksi, mutta ymmärsin heidän vajavaisuutensa ja annoin sen anteeksi. Kun sen jälkeen kiitin Herraa, niin Adonai Yeshua kohtasi minua niin valtavalla rakkaudella, jota en voi sanoin kuvata. Sen voin kuitenkin sanoa siitä, että se oli paljon korkeammalla tasolla kuin miehen ja naisen välinen rakkaus tai mikä tahansa muu rakkaus tässä maailmassa. Ennen tuota ihmeellistä Adonai Yeshuan kohtaamista palvoin Häntä laulaen ja kitaraa soittaen. Pyhän Hengen voitelu valui koko ajan ylitseni ja oli kuin olisin elänyt toisessa ulottuvuudessa! Se vain vahvisti sitä aiempaa päätöstäni, että tahdon päästä Adonai Yeshuan luokse hintaan mihin hyvänsä! Samaan päätyi apostoli Paavali kirjoittaessaan näin: Fil. 3:8, 12. 8. "Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Adonai HaMashiach Yeshuan tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni HaMashiach'n.... 12. Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa HaMashiach Yeshua on voittanut minut."

Lähtöaikaa 4 h

Muuan suomalainen nainen, jonka tehtävänä oli järjestää lentomatkat suomalaisille kibbutsnikeille, tuli eräänä maaliskuun alun päivän iltana luokseni ja sanoi, että hän on saanut ankaran väännön tuloksena järjestettyä minulle yhden paikan Suomeen palaavaan koneeseen, mutta kone lähtee jo sinä iltana Lyddasta klo 22 ja minulle jäi 4 h aikaa pakata tavarani, siistiä huoneeni, syödä iltapala ja hyvästellä kaverini. Nainen kysyi, että suostunko lähtemään noin lyhyellä varoitusajalla? Mietin ensin 10 s ja varmistuttuani sisimmässäni asian olevan Herrasta, vastasin, että suostun ja silloin nainen halasi minua oikein kyyneleet silmissä ja sanoi, miten kiitollinen hän on siitä, ettei hänen enää tarvitse yrittää järjestää minulle paikkaa lähes poikkeuksetta täysiin koneisiin, sillä se oli ottanut todella voimille!

Bussivuoro puuttui

Ehdin pakata tavarani ja hyvästellä kaverini ja kaverini tulivat saattamaan minua bussipysäkille. Odotimme bussia, jonka piti tulla klo 19, jotta ehtisin sillä klo 20 mennessä Jerusalemiin, hotelli Eyal’in eteen, josta olisi kuljetus toisella bussilla Lyddan lentokentälle. Odotimme ja odotimme, mutta kun kello oli jo 19:30 tajusimme, että päivän ainoa bussivuoro puuttui, eikä sinä iltana menisi enää muuta vuoroa. Myöskään taksia ei enää ehtisi saada. Ilta oli kirkas, sää viilentynyt, kirkas kuu ja tähdet loistivat taivaalla.

Aabrahamin usko

Niin paljon kuin on tähtiä taivaalla, niin paljon on Elohimin lupauksia!” 
1. Ms. 15:3-6 (Jakeiden sisältöä tilanteeseen soveltaen).
Olimme koko porukka jonkin aikaa neuvottomina, mutta sitten muuan suomalainen uskova nainen sanoi: ”Nyt sinulla Lefa on hieno tilaisuus uskoa kuin Aabraham. Katso tähtitaivaalle ja poimi sieltä yksi lupauksen tähti!” Katsoin hetkisen tähtiä ja poimin sieltä yhden tähden ja sanoin: ”Kiitos Jeesus, että järjestät minulle kuljetuksen Jerusalemiin ehtiäkseni klo 20 mennessä sen hotellin eteen! Aamen!” Oli hetken hiljaista. Sitten alkoi kuulua auton moottorin ääntä vuoren ylärinteiltä, Hotelli Kiryat Anavimin suunnasta. Tie vietti alas sik-sakkia ja eräs amerikkalainen auto tuli hurjaa vauhtia alas meitä kohden.

Kuljetus järjestyi 
                                                                       
Valtava hiekkapilvi muodostui auton jälkeen ja noin 100 m ennen auton tuloa kohdallemme menin keskelle tietä ja pysäytin auton. Kyseessä oli muuan arabi ja kysyin, että voisiko hän ajaa minut Eyalin eteen klo 20 mennessä? Hän sanoi, että sopii. Silloin muuan vaaleatukkainen nuoripari, joka myös oli odottanut bussia, jota ei tullut, alkoi jutella kuskin kanssa ja tinkiä hinnasta. Kun katsoin kelloa ja huomasin meillä olevan jo kiire, niin rukoilin pikaisesti rukouksen hiljaa sydämessäni: ”Herra Jeesus, nyt he joko tulevat tai eivät, sillä minulla on jo kiire ehtiäkseni ajoissa! Aamen!” Silloin nainen sanoi, että he tulevat ja he istuivat takapenkille. Laitoin matkalaukkuni ja pikkulaukkuni auton tavaratilaan. Kumisaappaani oli varastettu kibbutsilla, joten niitä ei tarvinnut kantaa J

Syntynyt Beetlehemissä

Päätin tiedustella siltä vaaleatukkaiselta nuorelta parilta, että mistä he ovat kotoisin. Olivat ruotsalaisia ja sitten kysyin samalla katsoen heitä silmiin: ”Do you love Lord Jesus?” He hymyilivät ja sanoivat: ”Yes, we do!” Silloin autokuskin ilme pehmeni ja hän sanoi: ”I’m Christian too and I have been born in Bethlehem!” Oli hieman hupaisaa, sillä hän ajoi pimeää taksia ja oli vaikea nähdä hänen kasvonpiirteitään tarkasti sen paksun savun läpi, joka muodostui hänen polttaessaan sikaria. Hän sanoi, ettei voi ottaa meiltä kuin vain puolet matkan hinnasta, koska me kaikki olemme Kristittyjä! Se sopi minulle mainiosti, sillä kaikki raha mitä minulla oli, oli vain 11 sekeliä ja 20 agoraa rahaa ja minun osuudekseni tuli laskemalla tasan 11  sekeliä! Jerusalemiin oli matkaa 14 km. Nuoripari jäi autosta noin 3 km ennen minua ja ehdin Eyalin eteen klo 19:55 juuri ennen kuin bussin tavaratilan ovet suljettiin. Suomalainen matkanjohtaja oli kovin ihmeissään siitä, että tulin niin viime tipassa.

Takaisin Suomessa

Bussimatka Jerusalemista Lyddaan oli hieno elämys, sillä Jerusalemin talojen valot ylhäällä vuoren rinteellä loistivat yöllä kuin kaunis helminauha tummaa taustaa vasten. Bussikuskina oli Hesekiel ja monella muullakin matkustajalla oli raamatulliset nimet, sillä bussilla matkasi myös useita juutalaisia Jerusalemista Tel Aviviin, jonka läheinen lentokenttä Lydda on. Voi sitä puheen sorinaa hebreaa, arabiaa ja suomea, mikä bussissa kuului! Lentomatka sujui hyvin ja yövyin jossakin, mutta en muista enää missä. Kenties menin Vartiokylän Jeesus-talolle, jossa olin aiemminkin yöpynyt toimiessani järjestysmiehenä siellä. Joka tapauksessa tapasin erään Ramin Jeesus-talolta ja kun kerroin saaneeni äidiltä sähkösanoman juuri sinä päivänä, jolloin lähdin Israelista Suomeen ja aikovani matkata Ruotsiin, niin Rami antoi 50 mk sanoen, että tarvitsen matkarahaa. Se oli todella hieno ele kaverilta, joka oli ollut kauan aikaa työttömänä! Joku muukin antoi minulle hieman rahaa. En muista enää kuka.

Erikoinen sähkösanoma

Sain ensi kertaa elämässäni sähkösanoman ja se tuli äidiltäni. Olin aiemmin kertonut kirjeessä meneväni kibbutsiin ja antanut hänelle osoitteeni sinne. Äiti pyysi minua poistumaan heti Israelista ja muuttamaan Boråsiin, Ruotsiin hänen luokseen, jos en saa Suomesta töitä. Hän oli tietoinen siitä, että Suomessa oli tuohon aikaan paljon työttömiä juuri minun ammattialallani. Äitini pelkäsi myös sitä, että joutuisin väkivallan uhriksi, sillä hän oli lukenut lehdistä levottomuuksista Israelissa. Vaikka äitini erehtyikin niiden levottomuuksien suhteen, niin silti Herra käytti häntä välikappaleenaan järjestääkseen minulle tilapäisen asuin- ja työpaikankin Ruotsista. En ehtinyt kirjoittaa äidille edes kirjettä, sillä lähtö Suomesta Ruotsiin tapahtui niin äkkiä, eikä minulla ollut rahaa soittaa puhelimella. Silloin (1977) ulkomaanpuhelut olivat minulle aivan liian kalliita.

Pulassa Tukholmassa

Matkasin laivalla Tukholmaan ja raahasin 30 kg painavan matkalaukkuni ja pikkulaukkuni T-Central’iin. Kun katsoin Boråsiin matkaavien junien lippuhintoja, niin järkytyin, sillä vähäiset rahani eivät riittäneet alkuunkaan! Kerron ensi kerralla, miten Herra päästi minut siitäkin pälkähästä ja miten matkani sujui noissa maaliskuun ankarissa pakkasissa Boråsiin asti. Tukholmassakin oli -18 astetta pakkasta ja pureva koillistuuli!

Nyt on jälleen se aika illasta, jolloin te muut kerrotte, miten Adonai Yeshua on teitä auttanut jossakin elämänne tukalassa tilanteessa, tai mikä Raamatunkohta on teitä puhutellut erityisesti?
Kuuntelen ja tarkkailen J

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti